Yli 100 kansalaisjärjestöä ja kansalaisliikettä 15 Euroopan maasta vaati viikonloppuna taukoa uusien suurten datakeskusten hyväksymiselle. Ryhmät vastustavat paljon energiaa kuluttavien keskusten nopeaa laajentumista ja vaativat selkeämpää sääntelykehystä ennen uusien hankkeiden käsittelyn jatkamista.
Dublinissa marssille osallistui noin 2 000 ihmistä. Helsingissä kokoontui arviolta 1 300 ihmistä, kun taas järjestäjien mukaan osallistujia oli noin 1 500. Mielenosoituksia järjestettiin myös useissa Suomen pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa.
Paikallisista demokratia- ja ilmastojärjestöistä koostuva Stop Dirty Data Centres -koalitio kertoi tavoitteekseen ”pysäyttää tekoälydatakeskusten hallitsemattoman laajentumisen ja estää suurten teknologiayhtiöiden etujen kaappaamasta demokratioita”. Mukana oli ympäristö- ja yhteiskunnallisia järjestöjä muun muassa Skotlannista, Espanjasta, Ranskasta ja Tanskasta.
Amsterdamissa protesti kärjistyi 6. marraskuuta, kun sadat mielenosoittajat tunkeutuivat Microsoftin datakeskuksen rakennustyömaalle. Osa kiipesi nostureihin ja sytytti soihtuja, minkä jälkeen paikalla puhkesi yhteenottoja poliisin kanssa. Alankomaiden poliisin mukaan 150–200 ihmistä otettiin kiinni epäiltyinä luvattomasta tunkeutumisesta.
Protestien taustalla ovat teknologiayhtiöiden ennätykselliset investoinnit tekoälymallien kouluttamiseen ja käyttöön. Datakeskushankkeisiin virtaa satoja miljardeja dollareita, vaikka paikalliset sähköverkot sekä maa- ja vesialueiden suunnittelu eivät aina pysy rakentamisen tahdissa.
The Guardianin mukaan pelkästään Isossa-Britanniassa sähköverkkoliittymää odottaa 315 datakeskushanketta. Niiden liittymähakemusten yhteenlaskettu teho on 73 gigawattia, kun maan sähkön huippukysyntä on noin 45 gigawattia. Energiakustannuksista, ympäristövaikutuksista sekä datakeskusten paikallisille asukkaille tuomista työpaikoista ja taloudellisesta hyödystä on tullut yhteisöissä konkreettisia kiistakysymyksiä.
Irlanti havainnollistaa kehityksen jännitteitä erityisen selvästi. Maa on houkutellut yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä, kuten Microsoftia, Amazonia ja Googlen emoyhtiötä Alphabetia, ja siitä on tullut yksi Euroopan datakeskustiheimmistä alueista.
Irlannin tilastokeskuksen CSO:n mukaan datakeskukset kuluttivat vuonna 2025 sähköä 7 663 gigawattituntia. Määrä oli 10 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja vastasi 23 prosenttia kaikesta mitatusta sähkönkulutuksesta. Vuonna 2015 osuus oli viisi prosenttia. Datakeskusten sähkönkulutus kasvoi vuosikymmenessä yli kuusinkertaiseksi, kun kaikkien muiden käyttäjien yhteenlaskettu kulutus kasvoi noin kahdeksan prosenttia.
Irlannin datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta oli viisi prosenttia vuonna 2015, seitsemän prosenttia vuonna 2017, yhdeksän prosenttia vuonna 2019, 14 prosenttia vuonna 2021, 21 prosenttia vuonna 2023 ja 23 prosenttia vuonna 2025.
Myös Pohjoismaissa investoinnit kasvavat nopeasti. Google ilmoitti syyskuussa sijoittavansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Yhtiö laajentaa Haminan datakeskusta ja rakentaa kolme uutta keskusta Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan. Kyse olisi Googlen tähänastisesti suurimmasta investoinnista Eurooppaan.
Bloomberg kertoi lokakuussa Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton tietoihin viitaten, että Suomessa suunnitteilla ja rakenteilla olevien datakeskushankkeiden yhteenlaskettu investointiarvo ylittää 67 miljardia euroa. Suomalaiset viranomaiset käsittelevät eri suunnitteluvaiheissa yhteensä 145 uuden datakeskuksen hakemusta.
Suomessa keskustelua ovat kärjistäneet myös ympäristöselvityksiin liittyvät kiistat. Googlen hankkeesta vastaava Tuike Finland on rikostutkinnassa. Poliisin mukaan yhtiö raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää ja Kajaanin alueella sijaitsevalla toisella työmaalla noin 200 hehtaaria ennen lain edellyttämän ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista.
Suomen viranomaiset ovat määränneet rakentamisen keskeytettäväksi molemmilla alueilla. Vetoomus valvonnan vahvistamiseksi ja ympäristövahinkojen korvaamiseksi on kerännyt yli 93 000 allekirjoitusta. Hallitus toimitti eduskunnalle 29. lokakuuta luonnoksen datakeskusten rekisteröintiä koskevaksi laiksi. Se velvoittaisi operaattorit ilmoittamaan hankkeistaan, jotta viranomaiset saisivat kattavamman kuvan suunnitelluista investoinneista.
Yhdysvalloissa datakeskusten laajentumisesta on tullut yksi kuluvan viikon välivaalien keskeisistä paikalliskysymyksistä. Useissa osavaltioissa äänestäjät tukivat paikallisviranomaisia, jotka olivat luvanneet pysäyttää tai keskeyttää datakeskusten rakentamisen.
Japani kiristää energiatehokkuuden seurantaa
Japani ei ole valinnut rakentamisen moratoriota, vaan pyrkii rajoittamaan laajentumista energiatehokkuusvaatimuksilla. Energian käytön järkeistämistä ja fossiilittomaan energiaan siirtymistä koskevan lain uudet säännöt tulevat voimaan huhtikuussa 2026.
Tilivuonna 2025 tai sen jälkeen rakennetuilta datakeskuksilta edellytetään sähkönkulutuksen, PUE-luvun ja energiankulutuksen intensiteetin ilmoittamista. Tiedot on annettava tilivuonna 2026 alkavissa määräaikaisraporteissa ja julkaistava yhtiöiden verkkosivuilla tilivuoden loppuun mennessä.
PUE-luku kuvaa datakeskuksen kokonaisenergiankulutuksen suhdetta IT-laitteiden energiankulutukseen. Mitä pienempi luku on, sitä energiatehokkaampi keskus on. Alan tavoitteena on laskea PUE alle 1,4:n tilivuoteen 2030 mennessä, ja tilivuonna 2029 tai sen jälkeen rakennettujen datakeskusten on saavutettava alle 1,3:n taso.
Japanin luonnonvara- ja energiajärjestö on korostanut, että suurten datakeskusten kestävä sijoittuminen edellyttää rinnakkaiseloa paikallisyhteisöjen kanssa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi Japanin datakeskusten sähkönkulutuksen kasvavan noin 80 prosenttia vuodesta 2024 vuoteen 2030 mennessä, noin 15 terawattituntiin.
Euroopan protestit voivat pidentää teknologiayhtiöiden lupaprosesseja ja kasvattaa sääntelykustannuksia. Irlannin sähköverkon rajoitteet ja Suomen ympäristöarviointeihin liittyvät kiistat osoittavat, että laskentakapasiteetin laajentamisen pullonkaulat ovat siirtymässä siruista ja pääomasta maa-alueisiin, sähköön ja paikallisyhteisöjen hyväksyntään.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.