Google joutui keskeyttämään datakeskustyöt Suomessa

Suomalaisviranomaiset ovat määränneet Googlen keskeyttämään kahden datakeskuksen rakennustyöt Muhoksella ja Kajaanissa. Yhtiön epäillään raivanneen molemmilta alueilta satoja eekkereitä metsää ennen pakollisia ympäristövaikutusten arviointeja ja ilman varmuutta kaadettujen puiden korvaamisesta.

Googlen toimien tarkka laajuus on yhä epäselvä, ja yhtiö sekä paikallisviranomaiset ovat esittäneet tapahtuneesta ristiriitaisia näkemyksiä. Poliisi on sittemmin käynnistänyt asiasta tutkinnan.

Tapaus on herättänyt Suomessa laajaa keskustelua teknologia-alan ympäristövaikutuksista. Luonnon ja metsien merkitystä korostavassa maassa noin sata mielenosoittajaa kokoontui 12. lokakuuta Googlen Suomen-pääkonttorin eteen vaatimaan yhtiöltä ympäristövastuuta.

Google on ilmoittanut investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa. Suunnitelma kattaa yhteensä neljä datakeskusta: jo valmistuneen keskuksen Haminassa, Muhoksen ja Kajaanin keskukset sekä myöhemmin rakennettavan keskuksen Vaalassa.

Pääministeri Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ovat suhtautuneet investointiin myönteisesti. Hallituspuolueet ovat kuitenkin hankalassa tilanteessa, sillä niiden on edistettävä uutta teknologiaa vaarantamatta kansalaisten etua. Sekä oikeistossa että vasemmistossa on varoitettu, ettei datakeskusten kasvava sähkönkulutus saa nostaa energiakustannuksia.

Perussuomalaisten nationalistinen retoriikka on ajautunut ristiriitaan puolueen toimien kanssa. Hallituksen toiseksi suurimpana puolueena se kantaa osaltaan vastuuta siitä, että ulkomainen teknologiayhtiö on saanut toimia tavalla, jonka kriitikot katsovat sivuuttavan suomalaiset ympäristöarvot.

Oulun vaalipiirissä ehdolla oleva vasemmistoliiton Juha-Matti Mustonen arvioi sähköpostitse, ettei Google todennäköisesti joudu hakkuista seuraamuksiin. Hänen mukaansa tavallinen kansalainen olisi vastaavassa tilanteessa vaarassa joutua saman tien vankilaan.

Mustosen mukaan hallitus riemuitsi Googlen 13 miljardin euron investoinnista, vaikka vain pieni osa summasta jäisi Suomeen. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen esitti saman näkemyksen Ylen A-talk-ohjelmassa lokakuun puolivälissä. Linnasen mukaan Suomi tarjoaa maan ja infrastruktuurin, mutta voitot valuvat muualle.

Vasemmiston tekoälypolitiikka hakee suuntaa

Tekoälystä on nousemassa keskeinen vaaliteema ennen Suomen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka järjestetään ensi huhtikuun 18. päivänä. Aihe kytkeytyy koulutukseen, työllisyyteen ja ympäristöön, ja sen merkitys korostuu Suomessa, jossa työttömyys on tällä hetkellä 10 prosenttia eli Euroopan unionin korkein.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kirjoitti lokakuussa, että datakeskusbuumin pitäisi näkyä kasvavina verotuloina, työpaikkoina ja osaamisena eikä kuntalaisten sähkölaskuissa tai metsäluonnon tuhoutumisena. Vasemmistoliiton kannatus on noussut yli 12 prosenttiin ensimmäistä kertaa puolueen historiassa.

Oulun vaalipiirissä, johon Muhos ja Kajaani kuuluvat, ehdolla oleva vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen pyrkii säilyttämään eduskuntapaikkansa. Hän julkaisi keväällä ohjelmapaperin nimeltä Vasemmistolaisia ratkaisuja tekoälyvallankumoukseen.

Jokelaisen mukaan tekoälyn tuottavuushyödyt pitäisi jakaa työntekijöille lyhyempänä työaikana sen sijaan, että ne muuttuisivat pelkästään yritysten omistajien lisävoitoiksi. Hän nostaa esiin myös koulutuksen uudistamisen ja elinikäisen oppimisen, jotta ihmiset eivät jäisi tekoälyn kehityksen ulkopuolelle. Hänen mukaansa tutkinto-opintoja pitäisi myös joustavoittaa työttömille.

Tekstin kirjoittaja työskentelee akateemisen kirjoittamisen opettajana suomalaisessa yliopistossa ja arvioi tekoälyn olevan koulutusalalla väistämätön kehityssuunta, johon liittyy sekä mahdollisuuksia että epävarmuutta. Suomen opiskelijamäärät pienenevät väestökehityksen vuoksi, ja opetuksen mahdollinen automatisointi voi lisätä paineita etenkin ammatillisen koulutuksen ulkopuolisilla aloilla. Elinikäinen koulutus voisi samalla vahvistaa korkeakoulusektoria.

Suomen seuraavissa eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit johtavat Antti Lindtmanin johdolla, ja perussuomalaiset ovat kyselyissä nousseet toiselle sijalle kuusi prosenttiyksikköä SDP:n taakse. Puolueesta on tullut ensimmäistä kertaa historiansa aikana suurin oikeistovoima, ja se pyrkii tekemään maahanmuutosta vaalien keskeisen jakolinjan.

Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden on siksi vastattava myös oikeiston nousuun. Tekoälypolitiikassa niiden on osoitettava, miten teknologian hyödyt ja haitat jaetaan oikeudenmukaisesti, kun taas hallituksen oikeistopuolueet ovat kriitikoiden mukaan tyytyneet lähinnä lupaamaan reilumpaa kehitystä.

Teknologiayhtiöt pitävät Suomea otollisena tekoälyn laajentumiselle. Maata on kutsuttu Euroopan Texasiksi datakeskusinvestointien ja -suunnitelmien määrän vuoksi. Hallitus on myös ehdottanut yhteisöveron laskemista 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.

Julkisen talouden sopeutustoimet ovat osaltaan hidastaneet taloutta heikentämällä kulutusta. Kritiikin mukaan hallitus ei saa yrittää korjata tilannetta myöntämällä hätäisiä lupia ulkomaisille tekoäly-yhtiöille, jos hankkeissa sivuutetaan paikalliset ympäristö- ja työelämänäkökohdat.