Uusi kannettava trombianturi muuttaa DVT-diagnoosia Suomessa

Tampereen yliopisto osallistuu kansainväliseen ThrombUS+-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kannettava ja käytännönläheinen laite syvien laskimotukosten (DVT) diagnosointiin ja seurantaan. Hankkeen tavoitteena on tarjota potilaan lähellä toimiva, operaattorivapaa ja jatkuva ratkaisu, joka sopii sekä sairaalaympäristöön että tulevaisuudessa kotikäyttöön.

Syvä laskimotukos voi olla hengenvaarallinen, ja merkittävä ongelma on se, että jopa kaksikolmasosalla potilaista oireet puuttuvat tai ovat epäspesifisiä. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, vanheneva väestö ja lisääntyvä terveydenhuollon kuormitus tekevät uusista, automaattisista syövereistä tarpeen. ThrombUS+ pyrkii täydentämään nykyisiä diagnostiikkakäytäntöjä tarjoamalla jatkuvaa seurantaa erityisesti korkean riskin potilaille — esimerkiksi leikkauspotilaille, pitkään istuville matkustajille tai potilaille, joilla on aiemmin todettu DVT.

ThrombUS+-hankkeessa yhdistetään useita verisuonitestausta kehittäviä menetelmiä yhdeksi autonomiseksi kantolaitteeksi:

Kannettava ultraäänianturi

Jatkuva alaraajan verisuonten kuvaus toteutetaan erityisellä ultraäänianturin ja kudospainetoiminnon yhdistelmällä, joka mahdollistaa kompressiokuvaamisen – standardi DVT-diagnostiikassa. Anturisuunnittelussa haasteena on tehdä laitteesta sekä luotettava että mukava käyttää pitkään.

Sähköinen impedanssipletismografia

Tampereen yliopistossa kehitetty impedanssipletismografialaite kerää kliinisiä mittauksia. Menetelmä havaitsee verenvirtausmuutoksia ihon läpi mitattavan sähkönimpedanssin avulla ja täydentää ultraäänihavaintoja.

Valonheijastusreografia

Valonheijastusreografia tarjoaa vielä toisen, optisen mittauskanavan verivirran ja laskimotoiminnan seurannassa. Näiden kolmen teknologian yhdistelmä parantaa robustisuutta ja vähentää yksittäisen mittausperiaatteen rajoitteita.

Kliiniset tutkimukset ja suuri AI-databases

Horizon Europe -rahoitteinen ThrombUS+ on edennyt kliinisen vaiheen B1-tutkimukseen. Tarkoituksena on kerätä kompressio-ultraäänivideoita uudella ThrombUS+-probe-anturilla. Lisäksi monikeskustutkimukseen on tähän mennessä rekrytoitu yli 1 900 potilasta viidestä sairaalasta Kreikassa, Liettuassa, Italiassa ja Ranskassa. Aineistosta kootaan yksi suurimmista avoimista kompressio-ultraääni-databasen, jota käytetään koneoppimismallien kouluttamiseen ja validointiin DVT:n automatisoidulle havaitsemiselle.

Tampereella kerätty impedanssi-pletysmografiadatasarja tukee sekä laitteen optimointia että tekoälymallien kehitystä. Tutkija Sami Maja kertoo, että mittausdataa hyödynnetään laitteiston suorituskyvyn parantamiseen ja koneoppimismallien koulutukseen DVT-tunnistuksessa.

Tuoteominaisuudet ja etuja verrattuna perinteiseen diagnostiikkaan

• Jatkuva seuranta: mahdollistaa varhaisen tunnistuksen ennen oireiden ilmaantumista.
• Operaattorivapaa käyttö: vähentää riippuvuutta erikoisosaajista ja vapauttaa resursseja terveydenhuollossa.
• Monikanavainen mittaus: ultraääni + impedanssi + valo parantaa tarkkuutta ja vähentää virhetulkintoja.
• Potilasesimerkkejä: leikkaus- ja vuodepotilaat, kotihoito, pitkäaikaisseuranta riskiryhmille.

Verrattuna perinteisiin kertaluonteisiin ultraäänitutkimuksiin ThrombUS+ voi tarjota jatkuvan, automaattisesti tulkattavan seurantajärjestelmän. Tämä voi nopeuttaa hoitopäätöksiä ja vähentää tarpeettomia hätäkäyntejä.

Miten tämä vaikuttaa Suomen markkinoihin ja saatavuuteen

Suomessa medtech-innovaatiot ovat usein nopeasti omaksuttuja, etenkin kun laitteet integroituvat sähköiseen potilastietojärjestelmään ja tukevat suomenkielistä käyttöliittymää sekä paikallista potilashoitoa. ThrombUS+-ratkaisun myötä voisi syntyä tarve paikalliselle CE-merkinnälle ja lääkinnällisen laitteen hyväksynnälle EU-säädösten mukaisesti. Pienissä ja keskisuurissa sairaaloissa kantolaite voisi vähentää matkustustarvetta ja erikoislääkärien konsultaatiota, kun järjestelmä tarjoaa AI-pohjaisia ennusteita ja hälytyksiä.

Vertailu ja markkinanäkymät

Globaalisti kiinnostus kannettaviin diagnostisiin laitteisiin kasvaa nopeasti, ja ThrombUS+ edustaa tätä trendiä yhdistäen tekoälyn ja ultraportabeliteknologian. Suomen markkinoilla menestys edellyttää paikallista kliinistä näyttöä, suomenkielistä dokumentaatiota ja yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Julkinen rahoitus ja sairaaloiden innovaatiokeskittymät voivat nopeuttaa käyttöönottoa.

Tulevaisuus: jatkuva, AI-avusteinen DVT-seuranta

Jos kehitteillä oleva menetelmä osoittautuu kliinisesti luotettavaksi, se voi siirtää DVT-diagnostiikan kohti jatkuvaa, autonomista point-of-care-palvelua. Tämä tarkoittaisi aikaisempaa havaitsemista, nopeampia hoitolinjoja ja parempaa potilasturvallisuutta erityisesti korkean riskin ryhmissä.

ThrombUS+ saa 9,5 miljoonan euron Horizon Europe -rahoituksen, ja konsortioon kuuluu kumppaneita kahdeksasta Euroopan maasta. Hankkeen johtaja on professori Eleni Kaldoudi Athena Research Centeristä. Suomesta projektissa on mukana Tampereen yliopisto osana laajaa eurooppalaista kumppanuutta, joka pyrkii tuomaan DVT-diagnostiikkaan uuden aikakauden.