Suomi on tarjonnut eteläafrikkalaisille tutkijoille pääsyä Kajaanissa sijaitsevalle Lumi-supertietokoneelle, kun maat pyrkivät virallistamaan pitkäaikaisen yhteistyönsä tekoälykumppanuudeksi. Virallista sopimusta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Tarjous esitettiin Etelä-Afrikan ja Suomen tekoälyvuoropuhelussa, jonka Suomen suurlähetystö järjesti Pretoriassa National Research Foundationin tiloissa.
”Virallista yhteistyösopimusta ei vielä ole. Tämän vuoropuhelun tarkoituksena on luoda sille perusta”, Etelä-Afrikan tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön kansainvälisestä yhteistyöstä ja resursseista vastaava apulaispääjohtaja Daan du Toit kertoi TechCentralille.
Du Toitin mukaan hallitus on valmis osallistumaan rahoitukseen. Se haluaa myös Suomen mukaan vuonna 2023 käynnistettyyn Presidential PhD Programme -ohjelmaan, jonka tohtorikoulutukseen varattu alkuperäinen rahoitus oli miljardi randia.
Du Toit kiitti Suomen 1990- ja 2000-luvuilla antamasta tuesta. Hänen mukaansa tuki auttoi rakentamaan CSIR-tutkimusorganisaation entistä Meraka-instituuttia, josta muodostui Etelä-Afrikan tekoälyosaamisen perusta.
Yhteistyöllä on yksi keskeinen ehto
Lumia hallinnoivan CSC:n Damien Le Carpentierin mukaan Suomen valtion ja yliopistojen omistama CSC voi vastaanottaa eteläafrikkalaisia asiantuntijoita lyhyille vierailuille, järjestää koulutusta ja vaihtoja opiskelijoille sekä uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille ja auttaa tutkijoita ja yrityksiä hyödyntämään Lumia tai Suomen tekoälyosaamista.
Osapuolet voivat myös valmistella yhteisiä EU-rahoitushakemuksia EuroHPC:n ja Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta.
Eteläafrikkalaiset tutkijat eivät kuitenkaan voi hakea Lumin laskenta-aikaa suoraan. Lumin sääntöjen mukaan hankkeen päätutkijan on toimittava EU-maassa tai EU:n assosioituneessa maassa, joten pääsy edellyttää käytännössä yhteistyötä eurooppalaisen tutkimusryhmän kanssa.
Etelä-Afrikan laskentakapasiteetti on huomattavasti pienempi
Kajaanissa entiseen paperitehtaaseen sijoitettu Lumi saavuttaa supertietokoneiden vertailussa käytetyssä testissä 379,7 petaflopsin suorituskyvyn. Se oli maailman kolmanneksi nopein supertietokone vuonna 2023 ja sijoittui kesäkuussa 2026 sijalle 11.
Lumi on noin 95 kertaa tehokkaampi kuin Etelä-Afrikan Centre for High Performance Computingiin (CHPC) asennettu neljän petaflopsin järjestelmä, joka korvaa Lengau-supertietokoneen.
Suomi pystyi hankkimaan Lumin kokoisen järjestelmän vain yhdistämällä rahoituksensa muiden maiden kanssa. ”Kaikki saavat osuuden koneesta, johon niillä ei yksin olisi ollut varaa”, Le Carpentier sanoi.
Suunnitteilla olevan Lumi AI Factoryn kustannukset ylittävät 600 miljoonaa euroa. Euroopan komissio ja osallistuvat maat jakavat kustannukset.
Le Carpentierin mukaan laitteisto on kokonaisuuden helpoin osa. Supertietokoneiden käyttöikä on noin viisi vuotta, ja jokainen uusi sukupolvi maksaa enemmän. ”Ympärille tarvitaan ekosysteemi. Ilman sitä kone on käytännössä hyödytön”, hän varoitti.
Etelä-Afrikan CSIR:n Jabu Mtsweni, joka kuuluu maan kansallista tekoälypolitiikkaa arvioivaan paneeliin, kuvasi CHPC:n grafiikkasuoritinkapasiteettia rajalliseksi. Lengau sijoittui vuonna 2016 maailman 500 tehokkaimman supertietokoneen listalla sijalle 121, mutta on sittemmin pudonnut listalta.
Lengauta korvaavan neljän petaflopsin järjestelmän pitäisi valmistua maaliskuuhun mennessä. Mtsweni toivoo sen palauttavan Etelä-Afrikan listalle.
”Laskentakuilu on edelleen olemassa. Suvereniteetti ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan matka”, hän sanoi.
Mtswenin mukaan Etelä-Afrikka johtaa Afrikkaa tekoälyn käyttöönotossa, mutta on jäljessä politiikan valmistelussa. Hän totesi kansallisen tekoälypolitiikan luonnoksen ajautuneen vaikeuksiin, kun se vedettiin pois käytöstä sepitettyjen lähteiden vuoksi. ”Tekoälyn käyttöönotto etenee politiikkaa nopeammin.”
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.