Datakeskusten vyöry Suomeen: turvallisuus, sähkö ja vaikutus

Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla kymmenittäin uusia datakeskuksia, kun toiminnassa olevia keskuksia on toistaiseksi vain muutama. Ilta-Sanomassa käsitellyn tiedon mukaan konesalibuumi tuo työpaikkoja ja investointeja, mutta samalla suojelupoliisi (Supo) varoittaa kansallisista turvallisuusriskistä ja infrastruktuurin kuormittumisesta.

Supo: riskit eivät aina näy nykylaissa

Supo korostaa, että suurin osa hankkeista on Suomelle hyödyllisiä tai neutraaleja, mutta joukkoon voi päästä myös hankkeita, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta. Nykyisen lainsäädännön puitteissa kunnilla ja viranomaisilla voi olla vaikeuksia tunnistaa ja torjua riskejä ajoissa. Lisäksi konesaleilla ei aina ole velvollisuutta tuntea kaikkia asiakkaitaan — palvelintilaa voidaan teoriassa ostaa kryptovaluutalla tai väärennetyin henkilötiedoin.

Autoritaariset valtiot ja teknologian kiertotiet

Supo nostaa esiin mahdollisuuden, että autoritaariset valtiot voivat hyödyntää datakeskuksia vientirajoitusten ja pakotteiden kiertoon, hankkia rajoitettuja siruja tai päästä käsiksi länsimaiseen tekoälykehitykseen. Tämä kytkee kyberturvallisuuden, puolustuksen ja teollisuuspolitiikan yhteen.

Sähköverkko ja hinnan nousu — kotimainen huoli

Datakeskukset kuluttavat merkittävästi sähköä ja kuormittavat siirtoverkkoja. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju varoittaa, että ilman verkon ja kapasiteetin parannuksia sähkön hinta voi nousta. Tämä vaikuttaa suoraan suomalaisyritysten kustannuksiin ja kuluttajien sähkölaskuihin.

Palvelut, ominaisuudet ja käyttötapaukset

Modernit datakeskukset tarjoavat muun muassa pilvipalveluita, reunalaskentaa (edge computing), korkean saatavuuden palvelimia ja tekoälylaskentaa. Yrityksille ne tuovat skaalautuvuutta ja lähipalvelimia, jotka vähentävät latenssia. Kuluttajille vaikutus näkyy nopeampina verkkopalveluina ja parempana datavarastoinnin saatavuutena.

Vertailu: kotimaiset vs. kansainväliset toimijat

Kotimainen datakeskusoperaattori voi tarjota paremman tietosuojan ja paikallisen palvelutuen, kun taas kansainväliset toimijat tuovat usein suurempia investointeja ja globaalin skaalan. Suomen kylmä ilmasto ja uusiutuvan energian saatavuus ovat kilpailuetuja verrattuna moniin muihin markkinoihin.

Mitä suomalaiset yritykset ja viranomaiset voivat tehdä?

Tarvitaan parempaa lainsäädäntöä, valmiuksia asiakkaiden taustojen arviointiin ja investointeja sähköverkkoon. Yritysten kannattaa arvioida datakeskusvalintaa myös kyberturvallisuuden ja toimitusketjuriskien näkökulmasta. Julkinen sektori voi tukea kotimaisia toimijoita ja edellyttää läpinäkyvyyttä investoinneissa.

Johtopäätös

Datakeskusten kasvu tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia digitalisaation nopeuttajana, mutta tuo mukanaan myös kyberturvallisuus-, energia- ja sääntelyhaasteita. Tasapaino investointien hyötyjen ja kansallisen turvallisuuden välillä ratkaisee, miten Suomi hyödyntää konesalibuumin pitkällä aikavälillä.