Uusi laki kieltää jammerien hallussapidon Suomessa

Heinäkuun alussa voimaan astunut lakimuutos tekee luvattomasta radiohäirintään tarkoitetun laitteen hallussapidosta rangaistavaa Suomessa. Muutos kohdistuu erityisesti niin kutsuttuihin jammer-laitteisiin, joilla voidaan häiritä tai väärentää radiotaajuuksilla kulkevaa viestintää, kuten GNSS/GPS-signaaleja ja matkapuhelinverkkoja.

Mitä laite on ja kenelle laki koskee?

Keskeinen ero tavalliseen radiolaitteeseen on käyttötarkoitus: kyse ei ole esimerkiksi radiosta, puhelimesta tai auton navigaattorista, vaan laitteesta, joka on suunniteltu estämään, heikentämään tai väärentämään langatonta viestintää. Jos tällainen laite kuuluu sääntelyn piiriin eikä hallussapidolle ole laillista perustetta, sen omistaminen voi johtaa seuraamuksiin.

Miksi muutos tehtiin?

Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on antaa viranomaisille mahdollisuus puuttua radiohäirintään tarkoitetun laitteen hallussapitoon ennakolta, ennen kuin varsinaista häiriötä syntyy. Ministeriö käynnisti lakihankkeen tammikuussa 2025 ja painotti erityisesti GNSS-signaalien häirinnän riskejä. Ministeri Lulu Ranne luonnehti laitteita hybridivälineiksi, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja.

Miten laki vaikuttaa suomalaisiin kuluttajiin ja yrityksiin?

Useimmille kuluttajille muutos ei tuo käytännön muutoksia: tavalliset puhelimet, radiot ja paikannuslaitteet eivät kuulu kiellettyihin. Sen sijaan yritykset, logistiikkatoimijat, taksiyritykset ja muut tahot, jotka käyttävät radiotaajuuksiin perustuvia seurantajärjestelmiä, joutuvat olemaan entistä tarkempia laitehankinnoissaan. Yrityksille merkitystä on myös sillä, että häirintä voi vaikuttaa muun muassa meriliikenteeseen, lentoliikenteeseen ja kriittisiin infrastruktuureihin.

Tuoteominaisuudet ja vertailu

Häirintälaitteet vaihtelevat ominaisuuksiltaan: kannettavat pienitehoiset jammerit, laajakaistaiset signaalinsekoittajat ja korkeatehoiset yksiköt, jotka vaikuttavat useisiin taajuusalueisiin. Verrattuna laillisiin lähettimiin, häirintälaitteiden tarkoitus on aina häiritä vastaanottoa tai syöttää vääriä signaaleja, kun taas lailliset radiolaitteet on suunniteltu viestinnän ylläpitoon ja yhteensopivuuteen.

Käyttötapaukset ja riskit

Häirintää on käytetty rikollisiin tarkoituksiin — esimerkiksi ajoneuvojen seurantajärjestelmien ohittamiseen — ja Suomen itärajan läheisyydessä on raportoitu GPS-häiriöitä, jotka ovat välillä vaikuttaneet myös lentoliikenteeseen. Yrityksille riskinä ovat toimitusketjun häiriöt, datan menetykset ja turvallisuusongelmat.

Viranomaisten oikeudet ja tutkimus

Laki ei estä viranomaisia tai muita luvallisia toimijoita käyttämästä häirintälaitteita operatiivisissa tehtävissä, tutkimuksessa tai kehityksessä, kun tehtävän edellytykset ja lain asettamat rajoitteet täyttyvät. Valmistelussa on korostettu, että turvallisuustutkimus ja testaus on voitava jatkaa.

Yhteenveto ja käytännön neuvot

Uusi sääntely nostaa radiohäirinnän ja GNSS/GPS-häiriöiden valvonnan prioriteetiksi Suomessa. Kuluttajien ei tarvitse huolehtia tavallisista radiolaitteista, mutta yritysten ja teknologiaharrastajien kannattaa välttää laitteita, joiden käyttötarkoitus on häiritsevä. Jos olet epävarma laitteen laillisuudesta, kysy myyjältä teknisiä tietoja (taajuusalueet, tehot, käyttötarkoitus) ja tarvittaessa pyydä oikeudellista neuvontaa tai yhteydenotto viestintäviranomaisille.