Suomi kieltämässä GPS-häirintälaitteita – mitä se tarkoittaa

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on laatinut lakiesityksen, jonka tavoitteena on kieltää GPS-signaalien ja muiden radiotaajuuksien häirintään tarkoitetut laitteet Suomessa. Ministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta valtion lausuntopalvelussa 29.10.2025 asti. Jos valmistelu etenee suunnitellusti, uusi laki voisi tulla voimaan 1.7.2026.

Miksi muutos on ajankohtainen?

Suomeen on kohdistunut voimakasta GPS-häirintää etenkin Ukrainan sodan alusta lähtien. Häirintä on vaikuttanut muun muassa logistiikkaan, meriliikenteeseen ja mobiiliverkkoihin. Uudella sääntelyllä pyritään suojaamaan kriittistä infrastruktuuria ja liikenneturvallisuutta sekä antamaan Traficomille paremmat tarkastusoikeudet luvattomien häirintälaitteiden havaitsemiseen ja takavarikointiin.

Mitä laissa sallitaan ja mitä kielletään?

Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan ehdoteta täydellistä kieltoa kaikille häirintään kykeneville laitteille. Viranomaiset voivat myöntää hallussapitolupia tietyissä käyttötarkoituksissa, kuten tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Käytännössä esimerkiksi yliopistot ja yritykset voisivat saada poikkeusluvan tieteelliseen testaukseen.

Tuoteominaisuudet ja vertailu

Häirintälaitteiden ominaisuuksia ovat yleensä taajuusalueen kattavuus, kuten GPS L1/L2, teho, kantama ja suuntaavuus. Laillisiin signaalinhallintaratkaisuihin, kuten häiriösuojaukseen, suojattuihin vastaanottimiin ja signaalin monitorointiin, verrattuna häirintälaitteiden käyttö on laajasti vaarallista ja lainvastaista. Suomessa ja lähialueilla, kuten Liettuassa, laitteiden myynti ja maahantuonti voivat jatkossa vaikeutua merkittävästi. Myös Vilnan ja Kaunasin markkinoilla kaupankäynti voi joutua tarkemman valvonnan kohteeksi.

Miten sääntely vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin?

Logistiikka- ja kuljetusyritykset, satamat, teleoperaattorit ja dronealan toimijat saavat suojaa luvattomalta häirinnältä. Samalla markkinoilla voi kasvaa kysyntä laillisille paikannuksen suojausratkaisuille ja signaalinvalvontajärjestelmille, joita on saatavilla Suomessa sekä lähialueilla, esimerkiksi Vilnassa ja Kaunasissa toimiville yrityksille. Kuluttajille muutos merkitsee häirintälaitteiden rajatumpaa saatavuutta ja tiukempaa rajavalvontaa niiden maahantuonnissa.

Käyttötapaukset ja markkinarelevanssi

Laillisia käyttötarkoituksia ovat tutkimus, tuotekehitys ja viranomaisvalvonta. Yritykset voivat vähentää riskejä investoimalla signaalinvahvistukseen, redundanssiin ja GPS-vaihtoehtoihin, kuten eLoran-järjestelmään tai paikallisiin RTK-verkkoihin. Suomen muutos voi vaikuttaa myös EU-tasolla: naapurimaiden, esimerkiksi Liettuan, markkinapäätökset ja käytännöt Vilnassa ja Kaunasissa toimivat vertailukohtina valmistelussa.

Lain lopullinen sisältö ja poikkeusmenettelyt tarkentuvat lausuntokierroksen ja LVM:n jatkovalmistelun aikana. Traficomin laajenevat tarkastusoikeudet voivat nopeuttaa luvattomien häirintälaitteiden löytämistä ja poistamista käytöstä.