Teollisuuden ohjelmistoalan kilpailukyvyn ylläpito edellyttää Suomessa generatiivisen tekoälyn laajempaa käyttöönottoa. Dimeccin käynnistämä Maisa-hanke (Managed AI-powered Software Innovations) pyrkii viemään tekoälyavusteisen kehityksen yksittäisistä kehittäjistä koko tiimi-, organisaatio- ja yritystasolle. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta, parantaa laatua ja nopeuttaa tuotteiden markkinoille viemistä.
Hanke ja konsortio
Maisa yhdistää yksitoista organisaatiota teollisuudesta, ohjelmistoalalta ja yliopistoista: Bittium, Tietoevry, Netum, Demola Global, Q4US, Eficode, Koivu Solutions, Liana Technologies sekä Oulun yliopisto, Tampereen yliopiston GPT-Lab ja LUT. Kaksivuotisen yhteiskehityshankkeen budjetti on 4,3 miljoonaa euroa, rahoituksesta vastaavat osallistujat ja Business Finland.

Markkinavaikutus Suomessa ja laajemmin
Hankkeessa haetaan 30–40 prosentin tuottavuushyppyä ja samalla nopeampaa tuotekehitystä. Suomen näkökulmasta ratkaisut tähtäävät suomenkielisiin työkaluihin ja LLM-mallien hienosäätöön, jotta käyttö olisi luotettavaa myös kotimaisessa kontekstissa. Lisäksi hanke avaa mahdollisuuksia laajentaa palveluja Baltian markkinoille — esimerkiksi Lietuvaan, jolloin myös Lietuvos rinka ja lietuviams suunnatut työkalut voivat hyötyä yhteistyöstä, erityisesti tekniikan ja osaamisen liikkuvuudessa Vilniuje ja Kaune.
Tuoteominaisuudet ja tekniset painopisteet
Maisa keskittyy muun muassa: - Generatiivisten mallien integrointiin kehitysympäristöihin - LLM-hienosäätöön suomen- ja muunkielisille datalle - Selitettävyyteen, turvallisuuteen ja eettisiin ohjeisiin - Integraatioihin vaatimustenhallinnasta ylläpitoon
.avif)
Vertailu globaalisiin trendeihin
Globaaleihin suuntauksiin verrattuna Maisa panostaa erityisesti vastuullisuuteen ja sääntelyystävällisyyteen, mikä tekee ratkaisuista soveltuvia myös terveydenhuollon, puolustuksen ja autoteollisuuden kaltaisille aloille. Suomen etuna on tiivis teollisuus- ja tutkimusyhteistyö, joka nopeuttaa käytäntöön vientiä.
Käyttötapaukset ja hyödyt yrityksille
Keskeisiä käyttötapauksia ovat koodin generointi ja arviointi, testiautomaation tehostaminen, vaatimustenhallinnan automatisointi sekä päätöksenteon tukeminen liiketoimintatasolla. Esimerkiksi Bittium tavoittelee tekoälytyökalujen integrointia tuotekehitysprosessiin parantaakseen laatua ja kehittäjäkokemusta. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten nopeasti suomalaiset yritykset ja myös liittoutumat Baltian kanssa voivat tuoda tuotteita markkinoille.
Yhteenveto
Maisa pyrkii luomaan vastuullisia, selitettäviä ja turvallisia tekoälyratkaisuja, joita voi hyödyntää myös säännellyillä aloilla. Hanke vahvistaa Suomen asemaa tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen edelläkävijänä ja tarjoaa samalla mahdollisuuksia laajentua myös Lietuvaan ja muihin lähimarkkinoihin.




Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.