Datakeskukset kohtaavat laajasti vastarintaa Euroopassa

Tekoälyn kouluttamiseen ja käyttöön tarvittavat suuret datakeskukset herättävät vastustusta eri puolilla Eurooppaa. Operaattorit puolustavat hankkeita sillä, että ne vahvistavat Euroopan digitaalista suvereniteettia ja energiaomavaraisuutta.

Harva haluaa datakeskuksen kotinsa lähelle, vaikka monet käyttävät niiden palveluja. Tekoälyn riskejä koskevan maailmanlaajuisen keskustelun rinnalla Euroopassa kiistellään nyt siitä, minne tekoälyn tarvitsemat datakeskukset pitäisi rakentaa.

Aihe on Euroopassa ajankohtainen, sillä monet hallitukset ja yritykset haluavat pitää tiedot mieluummin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, joka johtaa maailmaa laskentatehossa. Digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen kasvattaa kuitenkin myös mantereen resurssien kulutusta.

Saksan talousministeriön mukaan datakeskusten jäähdyttämiseen kuluu keskimäärin 0,4–4,4 litraa vettä jokaista kulutettua kilowattituntia kohden. Vesi joko haihtuu tai johdetaan lämmenneenä takaisin vesistöihin.

Juuri päättynyt kesä oli Euroopan mittaushistorian kuumin. Joillakin alueilla vedenkäyttöä rajoitettiin niin asukkailta, maataloudelta kuin jopa ydinvoimalaitoksilta. Kesien odotetaan lämpenevän edelleen, mikä on lisännyt huolta datakeskusten tulevasta vedenkulutuksesta.

Myös datakeskusten suuri sähkönkulutus huolestuttaa. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi hiljattain, että sähkönkulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia, jos kaikki allekirjoitettuihin liittymissopimuksiin sisältyvät hankkeet toteutettaisiin täysimääräisesti.

Euroopan komissio ilmoitti tällä viikolla uudesta järjestelmästä, joka lisää datakeskusten energiankulutuksen ja vedenkäytön läpinäkyvyyttä. Yli 500 kilowatin kapasiteetin datakeskukset saavat tehokkuusluokituksen, jossa huomioidaan myös niiden vaikutus sähköverkkoon, kuten hukkalämmön hyödyntäminen.

”Datakeskusten kapasiteetin kolminkertaistaminen ei voi tarkoittaa verkkoihimme, veteemme ja energialaskuihimme kohdistuvan paineen kolminkertaistumista”, sanoi Euroopan komission puhtaasta, oikeudenmukaisesta ja kilpailukykyisestä siirtymästä vastaava johtava varapuheenjohtaja Teresa Ribera.

Datakeskuksia rakennetaan myös kaupunkikeskusten ulkopuolelle

Euroopan tehokkaimmat datakeskukset sijaitsevat pääasiassa Frankfurtin, Lontoon, Amsterdamin, Pariisin ja Dublinin ympäristössä. Näissä niin sanotuissa FLAP-D-keskuksissa etuina ovat hyvät tietoliikenneyhteydet, käyttäjien ja yritysten läheisyys sekä vakiintuneet ekosysteemit, joissa on erikoistunutta työvoimaa ja turvatut toimitusketjut.

Investointiyhtiö CBRE:n raportin mukaan tilanne on muuttumassa, koska näillä markkinoilla on pulaa sähköstä ja verkkoinfrastruktuurin kapasiteetista. Uusia datakeskuksia rakennetaan Alankomaiden Groningeniin, Espanjan Barcelonaan, Belgian pääkaupunkiin Brysseliin sekä maaseudulle.

Rakentamisen levitessä uusille alueille myös protestit ovat lisääntyneet verkossa ja paikan päällä. Aiemmin tässä kuussa sadat ihmiset osoittivat mieltään teknologiajätti Googlen toimiston edessä Itävallan Linzissä. He vastustivat Googlen pitkälle edenneitä suunnitelmia rakentaa datakeskus pieneen Kronstorf-nimiseen kuntaan.

Irlantilainen bestseller-kirjailija Sally Rooney johti aiemmin tässä kuussa onnistunutta kampanjaa, jonka seurauksena Killalan kylään suunnitellun datakeskuksen rakennuslupa kumottiin. Rooneyn mukaan hanke rikkoisi Irlannin kansallista ilmastopolitiikkaa.

Keski-Ranskassa useat Etrechetin kylän luottamushenkilöt ovat puolestaan eronneet vastalauseena Googlen suunnitelmille rakentaa alueelle suuri datakeskus. Sen sähkönkulutus olisi täydellä kapasiteetilla 880 megawattia–1,1 gigawattia, mikä vastaa ydinvoimalan koko tuotantoa.

Etrechetin pormestari Florence Laurent kertoi ranskalaiselle Le Monde -sanomalehdelle eroavansa ”voimattomuuden tunteen vuoksi, koska kylällä ei ole hankkeeseen liittyvää päätösvaltaa”.

Datakeskusoperaattorit korostavat, että laitokset voidaan suunnitella energiatehokkaiksi. Marseilleen parhaillaan rakennettava suuri datakeskus käyttää tiettävästi jäähdytysjärjestelmää, joka kuluttaa 30 prosenttia vähemmän sähköä eikä käytä lainkaan vettä.

Esimerkiksi Skandinavian datakeskuksissa palvelinten hukkalämpöä siirretään lämmönvaihtimien ja pumppujen avulla kaukolämpöverkkoihin.

Saksalainen energiayhtiö E.ON julkaisi tänä keväänä kyselyn tulokset. Niiden mukaan lähes kolme neljästä suhtautuisi asuinalueensa lähelle rakennettavaan datakeskukseen myönteisemmin, jos se syöttäisi hukkalämpönsä lämmitysverkkoon.

Operaattorien mukaan datakeskukset voivat palvella yhteiskuntaa myös yhdistämällä tavallisesti varavoimana käytettävät akut paikallisiin sähköverkkoihin. Näin sähkönjakelua voidaan jatkaa keskeytyksettä sähkökatkojen aikana tai kulutushuippujen aikaan.

Euroopan datakeskuskapasiteetin kasvattamisen kannattajien mukaan laitokset vahvistavat mantereen digitaalista suvereniteettia ja energiaomavaraisuutta.

Artikkeliin osallistui Monir Ghaedi. Teksti on käännetty saksasta.