Suomen datakeskusbuumi tuo 12 miljardin investoinnit

Suomesta on muodostumassa yksi Euroopan kiinnostavimmista datakeskusten sijoittumispaikoista. Vuoteen 2030 mennessä Suomen datakeskuksiin arvioidaan investoitavan jopa 12 miljardia euroa. Kasvua vauhdittavat erityisesti tekoäly, pilvipalvelut, digitalisaatio ja yritysten kasvava tarve käsitellä dataa lähellä käyttäjiä.

Jo 81 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää pilvipalveluja. Osuus on Euroopan korkein ja kertoo siitä, kuinka vahvasti suomalainen yrityskenttä on siirtynyt digitaalisiin palveluihin. Tiedot nousivat esiin Granlundin järjestämässä Data Centers in Finland – Sustainability, Impact and Future -virtuaaliseminaarissa.

Miksi Suomi kiinnostaa datakeskusten rakentajia?

Suomen kilpailuetu perustuu usean tekijän yhdistelmään. Viileä ilmasto vähentää palvelimien jäähdytykseen tarvittavaa energiaa, ja suhteellisen edullinen, vähäpäästöinen sähkö pienentää datakeskusten käyttökustannuksia ja hiilijalanjälkeä.

Suomessa on myös toimiva sähköverkko, kasvava uusiutuvan energian tuotanto ja hyvät edellytykset lisätä vähähiilistä sähköntuotantoa. Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirran mukaan datan siirtäminen verkossa on usein tehokkaampaa ja halvempaa kuin sähkön siirtäminen pitkiä matkoja. Siksi laskentakapasiteettia kannattaa sijoittaa puhtaan energian lähelle.

Hukkalämmöstä hyötyä kaukolämmölle

Datakeskusten tuottama hukkalämpö on merkittävä voimavara. Kun lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon, sitä voidaan hyödyntää suomalaisissa kodeissa, toimistoissa ja teollisuudessa. Tämä parantaa energiatehokkuutta ja voi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa.

Hyödyt eivät kuitenkaan synny automaattisesti. Datakeskusten on tuettava sähköjärjestelmän joustavuutta, ylläpidettävä verkon vakautta sekä täytettävä tiukat turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Granlundin Tytti Bruce-Hyrkäs korosti, että investointien on tuotettava Suomelle arvoa työpaikkoina, verotuloina, innovaatioina ja paikallisina kumppanuuksina.

Työpaikkoja ja kasvua teknologiasektorille

Datakeskushankkeiden vaikutukset näkyvät jo työmarkkinoilla. Rakenteilla olevat keskukset työllistivät viime vuonna noin 10 000 ihmistä, ja määrän arvioidaan kasvavan 45 000:een vuoteen 2030 mennessä. Toiminnassa olevat datakeskukset työllistivät noin 2 300 henkilöä, ja operatiivisten työpaikkojen määrän ennustetaan nousevan 10 200:aan.

Suomessa on parhaillaan käynnissä noin sata datakeskusprojektia, ja lisäksi 40 hanketta on vasta suunnittelun alkuvaiheessa. Osaamista tarvitaan muun muassa pilvi-infrastruktuurissa, kyberturvallisuudessa, automaatiossa, sähkötekniikassa ja jäähdytysratkaisuissa.

Tehokkuus ratkaisee datakeskusten hyväksyttävyyden

Granlundin esittämien lukujen mukaan suomalaiset datakeskukset käyttävät sähköä 14 prosenttia ja vettä peräti 88 prosenttia tehokkaammin kuin EU:ssa keskimäärin. Raportin mukaan myös energian talteenotto on 247 prosenttia tehokkaampaa, ja uusiutuvan energian osuus on kahdeksan prosenttia EU:n keskiarvoa suurempi.

Datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä noin kaksi prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä osuuden arvioidaan kasvavan kolmeen tai neljään prosenttiin. Datakeskusten sähköteho voi samalla nousta viime vuoden 285 megawatista jopa 1 200–2 500 megawattiin.

Mitä kehitys merkitsee suomalaisille yrityksille ja kuluttajille?

Yrityksille kasvava kapasiteetti voi merkitä nopeampia pilvipalveluja, parempaa tietoturvaa ja vähäisempää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista palvelinkeskuksista. Tekoälysovellukset, verkkokaupat, suoratoisto, teollinen automaatio ja julkishallinnon digipalvelut tarvitsevat kaikki luotettavaa laskentatehoa.

Kuluttajille vaikutukset näkyvät todennäköisesti taustalla: palvelut voivat toimia pienemmällä viiveellä, dataa voidaan käsitellä lähempänä Suomea ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus voi parantua. Samalla energiankulutuksen kasvu edellyttää avointa keskustelua sähköverkon kapasiteetista, veden käytöstä ja siitä, miten hukkalämpö voidaan hyödyntää tehokkaasti paikallisyhteisöjen hyväksi.