Huijaukset iskevät Suomessa – näin sinua yritetään huijata

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut uusista huijausaaltoista, joissa rikolliset pyrkivät kalastelemaan suomalaisia hyödyntämällä viranomaisten ja pankkien nimiä. Tällä viikolla on kirjattu useita haitallisia tekstiviestejä ja sähköposteja, joissa viestit tarjoavat väärää tietoa esimerkiksi käynnissä olevasta tutkinnasta tai vaativat välitöntä toimenpidettä.

Miten huijaukset toimivat?

Tyypillinen juoni on lähettää linkki, joka ohjaa kalastelusivulle. Sivut matkivat esimerkiksi Suomi.fi:n, poliisin asiointipalvelun tai pankkien ulkoasua, ja pyytävät tunnistautumaan — mutta syötetyt tunnukset päätyvät rikollisille. Myös pysäköintimaksuihin liittyvät uhkaviestit, joissa väitetään maksun siirtyvän perintään, ovat yleistyneet.

Mitä pankkeja on käytetty esiintymiseen?

Viesteissä on tällä viikolla esiintynyt S‑Pankin ja Danske Bankin nimiä. Yhteistä huijauksille on linkin avaamisen johtaminen pankkitunnusten kalastelusivulle. Tämä ilmiö näkyy Suomessa osana laajempaa eurooppalaista trendiä, ja uhka voi koskettaa myös yrityksiä, jotka toimivat tai tekevät maksuliikennettä Liettuan ja muiden Baltian maiden kanssa — vertailukohtana voidaan mainita Lietuvos rinka ja liityvät huijausketjut Vilniuje tai Kaune.

Miten suojautua: tuotteet ja käytännöt

• Ota käyttöön monivaiheinen tunnistus (2FA) ja suosimman turvallisuusratkaisun, kuten pankkitunnistuksen varmenteen, käyttö.
• Käytä virallisia mobiilisovelluksia ja selaimen suojauksia: pankkien omat sovellukset tarjoavat usein vahvemman tunnistuksen kuin SMS-linkit.
• Vertaile suojausratkaisuja: selainlaajennukset, virustorjunta ja identiteettisuojapalvelut tarjoavat erilaisia etuja — monikerroksinen suoja on suositeltavaa.

Vaikutus suomalaisille kuluttajille ja yrityksille

Suomalaiset käyttäjät kohtaavat erityisen korkean riskin, koska pankkitunnistus ja verkkopankit ovat laajasti käytössä Suomessa. Yrityksille huijaukset merkitsevät riskiä maksuväärinkäytöksiin ja tietovuotoihin, erityisesti kun yritykset toimivat Pohjoismaiden lisäksi Balticamassa ja seuraavat markkinamuutoksia Lietuva / Lietuvos rinka -alueella. Paikallisten toimijoiden on syytä huomioida, että huijat voivat vaikuttaa myös liikevaihtoon ja asiakasluottamukseen.

Mitä tehdä jos klikkaat linkkiä tai annoit tunnukset?

Jos epäilet tunnusten paljastuneen, vaihda välittömästi salasanat, ota yhteys omaan pankkiisi ja tee ilmoitus poliisille sekä Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle. Ilmoitukset auttavat seuraamaan huijausmalleja, myös alueellisissa tapauksissa, joissa rikolliset toimivat Baltian suunnalta.

Pidä mielessä: kriittinen kyberturvallisuus on jatkuvaa työtä — seuraa Traficomin varoituksia, käytä suojatyökaluja ja kouluta henkilökuntaa tunnistamaan kalasteluviestit.