Ihmiskeskeinen johtajuus tekoälyn aikakaudella — strategia

Kun tekoäly muuttaa aloja ja yhteiskuntia ympäri maailmaa, yksi ominaisuus pysyy korvaamattomana: inhimillinen johtajuus. Puhuessaan American Chamber of Commerce in Lithuania (AmCham) -järjestön järjestämässä Foreign Investors Annual Summit 2025 -tapahtumassa Nasdaqin Euroopan varapuheenjohtaja Arminta Saladžienė keskusteli tapahtuman juontajan Vilius Bernatonisin kanssa avoimesti johtajuuden muuttuvasta roolista, megatrendeistä jotka muovaavat maailmaamme, sekä Liettuan strategisista valinnoista ja haasteista.

Johtajuus inhimillisenä ankkurina teknologian aikakaudella

Kun häneltä kysyttiin, onko johtajuuden "inhimillinen kosketus" menettämässä merkitystään tekoälyn hallitsemassa ajassa, Saladžienė vastasi selkeästi:

"Johtajuus on inhimillistä. Se on yksi harvoista piirteistä, jotka määrittelevät meidät ihmisinä. Emotionaalinen älykkyys, empatia, mielikuvitus sekä kyky yhdistää ihmisiä ja inspiroida — nämä taidot eivät ole koneen kopioitavissa."

Hän selitti, että automaation kiihtyessä juuri ihmiselle ominaiset kyvyt — kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja visionäärinen johtaminen — tulevat olemaan entistä arvokkaampia. Näitä taitoja tarvitaan erityisesti kompleksisissa päätöksenteko-tilanteissa, joissa pelkkä data ei anna lopullista vastausta.

"Johtajuus tarkoittaa ihmisten yhdistämistä yhteisen päämäärän taakse ja etenemistä samaan suuntaan. Teknologia voi auttaa, mutta se ei voi korvata tätä."

 Maailman toimintaympäristö: monimutkainen ja epävarma

Nasdaqin johtaja kuvasi, miten tämän päivän päättäjät kohtaavat yhä epävakaamman ja moniulotteisemman toimintaympäristön. Globaalit poliittiset jännitteet, talouden muutokset, teknologiset häiriöt ja demografiset siirtymät tekevät johtamisesta haasteellista. Johtajien tulee hallita useita intressiryhmiä ja sopeutua nopeisiin muutoksiin.

Viitaten Nasdaqin viimeaikaiseen johtajuustutkimukseen Saladžienė nosti esiin viisi megatrendiä, jotka muokkaavat maailmaa:

1. Luottamuksen rapautuminen – maailmanlaajuinen luottamuspula instituutioihin ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

2. Syntyvyyden lasku – ikääntyvät väestöt ja työvoiman hupeneminen kehittyneissä maissa.

3. Tekoäly ja automaatio – teollisuuden murros ja työn luonteen uudelleenmäärittely.

4. Työparadoksi – samanaikainen osaajavaje ja rakenteellinen työttömyys.

5. Sosiaalinen polarisaatio & yksinäisyys – harhaanjohtava tieto ja eristäytyminen lisäävät yhteiskunnallista pirstaloitumista.

"Nämä trendit ovat kytköksissä toisiinsa. Kun luottamus murtuu, polarisaatio kasvaa. Ihmiset eristäytyvät, ovat alttiimpia väärälle tiedolle ja menettävät uskoa instituutioihin. Tällaisessa ympäristössä johtaminen on erittäin vaativaa."

Saladžienė varoitti, että sekä vertikaalinen luottamus (instituutioihin) että horisontaalinen luottamus (ihmisten välillä) ovat useissa maissa historiallisesti heikoilla tasoilla. Tämä heikentää kykyä tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä ja kaventaa poliittista liikkumavaraa.

"Yhdysvalloissa yksi neljästä kansalaisesta ilmoittaa nyt, ettei luota lainkaan vähintään kolmeen suurista instituutioista — hallintoon, mediaan, liiketoimintaan tai verkkopalveluihin. Johtaminen epäluottamuksen maailmassa vaatii rehellisyyttä ja vahvaa moraalista kompassia."

🇱🇹 Liettua risteyskohdassa: ihme vai keskitulojen ansa?

Keskustelun kääntyessä Liettuaan moderaattori Vilius Bernatonis kysyi, voiko maan merkittävä taloudellinen muutos — jonka monet nimeävät "Baltian ihmeeksi" — jatkua myös tulevaisuudessa.

Saladžienė ylisti Liettuan saavutuksia, kutsuen kasvutarinaa "mitättömäksi" olisi väärin — hän kuvasi sitä pikemminkin yhdeksi merkittävimmistä menestystarinoista, mutta hän varoitti myös itsevarmuuden vaaroista:

"Se tuuli, joka kantoi meitä eilen, ei välttämättä täytä purjeitamme huomenna."

Hän huomautti, että vaikka Liettuan tuottavuus on nyt suunnilleen 70–80 % EU:n keskiarvosta, viimeaikaiset indikaattorit osoittavat kasvun hidastumista — klassinen varoitusmerkki keskitulojen ansasta. Tilanne syntyy, kun perinteiset kasvun moottorit menettävät vauhtia eikä innovaatioihin perustuva kasvu vielä käynnisty riittävässä mittakaavassa.

Välttääkseen pysähtymisen hän kehotti Liettuaa muun muassa:

• Kohottamaan investointeja pääomaan, osaamiseen ja innovaatioihin

• Nopeuttamaan siirtymää työvoimavaltteisista toimialoista teknologiaohjattuihin sektoreihin

• Luomaan yritysystävällisen politiikan, joka palkitsee yrittäjyyttä ja riskinottoa

"Meidän on varmistettava, että seuraava kasvumoottori on valmis ennen kuin nykyinen hiipuu. Ketteryys ja yritysmyönteinen hallinto ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan."

 Liettuan vahvuudet — ja riskit

Kun häneltä kysyttiin Liettuan suurimmasta vahvuudesta ja merkittävimmästä riskistä, Saladžienė nosti ihmiset maan tärkeimmäksi voimavaraksi:

"Meillä on yhä nälkä — uusi sukupolvi luojia rakentamassa tuotteita maailmalle. He ovat kunnianhimoisia, kansainvälisesti suuntautuneita ja vahvasti kytköksissä Liettuaan. Tämä henki on suurin etumme."

Suurin riski hänen mukaansa liittyy kuitenkin politiikan muutoksiin, jotka voisivat heikentää kasvua ja investointeja:

"Jos verotamme menestystä liikaa tai toteutamme liian aggressiivista uudelleenjakoa, yrittäjyys kuihtuu. Investoinnit hidastuvat. Keskitulojen ansa voi toteutua."

 Työn tulevaisuus: ihmiset ja digitaaliset avustajat

Puhuessaan tekoälyn vaikutuksesta työhön Saladžienė kuvaili lähitulevaisuutta, jossa jokainen ammattilainen voi tukeutua kymmeniin digitaaliagentteihin ja automaatiotyökaluihin:

"Muutaman vuoden kuluttua meistä jokainen saattaa hallita 50 tekoälyavustajaa, jotka auttavat tehtävissä ja päätöksissä. Kun se tapahtuu, ansaitsemme oikeuden neljän päivän työviikkoon — sillä tuottavuutemme moninkertaistuu."

Tämä visio alleviivaa hänen uskoaan siihen, että tekoälyn roolin tulee olla ihmisen kyvykkyyttä täydentävä, ei korvaava. On tärkeää panostaa myös osaamisen päivittämiseen ja työroolien uudelleensuunnitteluun.

 Ulkomainen investointi katalyyttina, ei kilpailijana

Koska huippukokouksen painopiste oli ulkomaisissa suorissa investoinneissa (FDI), keskustelu siirtyi niiden merkitykseen. Saladžienė korosti, että FDI on ollut yksi Liettuan menestyksen kulmakivistä ja on yhä ratkaisevan tärkeä seuraavassa tuottavuushyppäyksessä:

"Ulkomaalaiset sijoittajat tuovat mukanaan muutakin kuin pääomaa — he tuovat globaalia osaamista, johtamistapoja ja verkostoja. He nostavat Liettuan kartalle."

Hän hylkäsi paikallisten ja ulkomaisten sijoitusten vastakkainasettelun:

"Kyse ei ole joko-tai. Kyse on sekä. Kotimainen ja ulkomainen pääoma yhdessä luovat kertaluontoista kasvua."

Saladžienė nosti esimerkkinä Nasdaqin tekoälyhankkeet ja niiden paikallisen vaikutuksen:

"Meidän omistama generatiivinen tekoälyalustamme kouluttaa yli 600 työntekijää Liettuassa. Tämä osaaminen virtaa edelleen startup-ekosysteemiin ja vahvistaa koko taloutta."

Hän vertasi FDI:tä vilkkaaseen kaupunkikatuun:

"Kuin kahviloilla täytetty katu — mitä enemmän naapureita, sitä enemmän kävijöitä. Ulkomaiset sijoittajat eivät ole kilpailijoita; he ovat katalyytteja."

Pääomamarkkinat: Euroopan hyödyntämätön potentiaali

Nasdaqin varapuheenjohtajana Saladžienė käsitteli myös pääomamarkkinoiden roolia kasvun rahoittajana:

"Eurooppa on säästänyt eniten, mutta investoinut vähiten. 10 biljoonaa euroa kotitalouksien säästöjä lepää pääosin talletuksissa — 70 % pankeissa, vain 30 % markkinoilla. Yhdysvalloissa tilanne on päinvastainen."

Pelkästään Liettuassa on talletuksia noin 26 miljardia euroa — suunnilleen kolmasosa maan bkt:sta.

"Meidän on saatava edes osa noista varoista työn alle pääoman muodossa. Yritykset eivät voi kasvaa pelkillä lainoilla."

Hän mainitsi Ruotsin esikuvana:

"Vain 12 % ruotsalaissäästöistä on talletuksissa; 46 % kansalaisista omistaa osakkeita. Tämän seurauksena yli 500 yritystä on kerännyt pääomaa markkinoilta — enemmän kuin Saksa, Ranska ja Espanja yhteensä. Pääomamarkkinat ruokkivat innovaatiota, luottamusta ja hyvinvointia."

Saladžienė väitti, että valtionyhtiöiden pörssiin listaaminen voisi demokratisoida kasvun hyödyt:

"Kun kansalaiset voivat sijoittaa kansallisiin menestyjiin, he jakavat myös menestyksen. Se nostaa hallintotapoja ja läpinäkyvyyttä."

Käyttäen Ignitis Groupia esimerkkinä hän kertoi, kuinka yhtiön vuoden 2020 listautuminen mahdollisti miljardiluokan energia-investoinnit ja modernisoi yhtiön toimintaa:

"Se todistaa, että markkinat palvelevat kuluttajia pitkällä aikavälillä — vahvempien ja innovatiivisempien yritysten kautta."

 Tulevaisuuteen valmistava johtajuus: moraalinen kompassi pirstaloituneessa maailmassa

Lopuksi Saladžienė pohti, mitä tarkoittaa tulevaisuuteen valmistava johtaja:

"Yhtä ainoaa mallia ei ole. Mutta maailmassa, jossa luottamus on hauras ja harhaanjohtava tieto leviää nopeasti, johtajuutta on ohjattava vahvalla moraalisella kompassilla."

Hänen viestinsä nouseville johtajille oli selkeä ja käytännönläheinen:

• Pysy inhimilliskeskeisenä

• Kultivoi empatiaa ja rehellisyyttä

• Omaksu teknologia menettämättä yhteyttä tarkoitukseen

• Johda rohkeasti ja selkeästi epävarmuuden keskellä

"Johtajuus tekoälyn aikakaudella tarkoittaa innovaation ja inhimillisyyden yhdistämistä — ja eettisyyden pitämistä ohjenuorana."

 Yhteenveto

Tuli- ja keskustelu Arminta Saladžienėn ja Vilius Bernatonisin välillä Foreign Investors Annual Summit 2025 -tilaisuudessa tarjosi käytännönläheisen oppitunnin strategisesta ennakoinnista. Hänen näkemyksensä piirsivät tiekartan Liettualle — ja muille nouseville talouksille — menestyä ajan vaatimuksissa, joita määrittävät tekoäly, väestörakenteen muutokset ja luottamuskriisit. Tilaisuuden keskustelu tarjosi konkretiaa, esimerkkejä ja toimintakehotuksia, jotka auttavat päättäjiä priorisoimaan investoinnit, koulutuksen ja markkinoiden kehittämisen.

Investoimalla ihmisiin, pääomaan ja tarkoitukseen Liettua voi muuttaa taloudellisen "ihmeensä" kestäväksi menestystarinaksi, joka perustuu innovaatioon, hyvään hallintotapaan ja laajempaan osallistumiseen taloudellisessa kasvussa.