Liettuan talous: Kiitoradalla kohti innovaatioita 2030

Ensimmäisenä täydellisenä virkapäivänään Liettuan vastikään nimitetty talous- ja innovaatioministeri, Edvinas Grikšas, osallistui vilkkaaseen Fireside Chatiin Foreign Investors Annual Summit 2025 -tapahtumassa Vilnassa. Avoimessa ja eteenpäin katsovassa keskustelussa, jota moderoi Liudvika Starkienė, Baltian maiden vanhempi politiikkapäällikkö, ministeri esitteli strategiansa Liettuan talouden tulevaisuudelle — keskiössä tasapainoinen aluekehitys, julkisen sektorin muutos kohti startup-mentaliteettia ja digitaalisesti vahvistetut julkiset palvelut. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä konkreettisia toimenpiteitä että pidemmän aikavälin tavoitteita, jotka tähtäävät arvonluonnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Huumoria ja käytännön prioriteetteja yhdistäen Grikšas kuvasi Liettuan sijoituskehitystä siirtymänä "Vihreältä käytävältä" kohti uutta "Investment Runway" -konseptia — kiitorataa, jonka päässä odottaa nousu kohti korkeampiarvoista kasvua, innovaatioita ja globaalia kilpailukykyä. Hän korosti, että kyse ei ole pelkästään uusista hankkeista, vaan of fights, of creating ecosystems where businesses, research and public services work together efficiently.

Green Corridorista kohti kiitoratataloutta

Kun häneltä kysyttiin, mitä hän tarkoittaa "kiitoradalla", Grikšas peilasi Liettuan kehitystä viime vuosilta selkeällä tavalla:

"Aloitimme Green Corridor -vaiheella ja etenimme Investment Highway -vaiheeseen. Nyt on kiitoradan aika. Seuraava hallitus saattaa puhua jopa investointitelportaatioista," hän vitsaili.

Vitsin taakse piiloutuu kuitenkin vankka suoritus:

• Yli 20 laajamittaista suoraa ulkomaista investointia, jotka ovat tuoneet mukanaan teknologiaa ja toimialakohtaista osaamista

• Yli 1,6 miljardia euroa investointeja, mukaan lukien tuotantolaitokset, tutkimuslaitokset ja toimitusketjuyhteistyö

• Noin 5 000 uutta laadukasta työpaikkaa eri toimialoille, painottuen teknologiaan ja korkeaan lisäarvoon

Hän korosti, että Liettua ei ole enää pelkkä matalakustannusvaihtoehto, vaan maa joka etenee kohti Industry 5.0 -ajattelua, jossa innovaatio, korkeasti koulutettu osaaminen ja kestävä arvonluonti ovat keskiössä. Tämä tarkoittaa älykkäitä tehtaita, ihmiskeskeisiä työprosesseja ja vihreää siirtymää, jotka yhdessä nostavat tuotannon lisäarvoa ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

"Suorat ulkomaiset investoinnit eivät enää merkitse vain lisää työpaikkoja vaan myös parempia työolosuhteita, globaaleja hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia ihmisten kehittymiselle. Meidän on nyt keskityttävä siihen, miten laajasti investoinnit jakautuvat koko maassa."

Näkemys alueellisesta osallisuudesta

Biržain eteläisestä kaupungista kotoisin oleva Grikšas korosti tarvetta vähentää alueellisia eroja Vilnan ja muiden alueiden välillä: hän toi esiin, että kestävä kehitys edellyttää investointien laajempaa maantieteellistä levittäytymistä, jotta paikalliset yhteisöt saavat konkreettiset hyödyt taloudellisesta kasvusta.

"Vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 % kaikista ulkomaisista investoinneista tulisi ohjata Liettuan eri maakuntiin. Todellinen kehitys tarkoittaa sitä, että yhtään maamme osaa ei jätetä jälkeen."

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ministeriö suunnittelee useita toimenpiteitä ja yhteistyömuotoja, jotka tukevat paikallisten investointien syntymistä ja pitävät huolta paikallisesta infrastruktuurista sekä koulutuksesta.

• Perustaa Alueellisen talousneuvoston, jossa ovat mukana useat ministeriöt (talous, ympäristö, liikenne) sekä paikallisten toimijoiden edustajat

• Käynnistää Alueellisen erikoistumisen 2.0 -ohjelman, joka kannustaa jokaista maakuntaa rakentamaan oman kilpailuetunsa ja talousniche

"Tavoitteena on yhteistoiminnallinen ekosysteemi — hallitus, paikallishallinto ja yritykset toimivat käsi kädessä."

Life Sciences: edelleen elävä prioriteetti

Kun häneltä kysyttiin, miksi life sciences -ala näyttäytyi uuden hallituksen ohjelmassa vähemmän näkyvänä, Grikšas rauhoitti yleisöä ja vakuutti, että alan tavoite säilyy: 5 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hän muistutti, että bioteknologia ja terveyteen liittyvä data ovat strategisia aloja, joissa investoinnit tuovat pitkäaikaista lisäarvoa ja osaamisen kasvua.

"Biotekniikka on edelleen kärjessä meidän Smart Specialization Strategy -strategiassamme. Tällä hetkellä olemme noin 2,2 %:ssa BKT:sta, mutta laajennamme toimintoja ja skaalautuvuutta."

Hän julkisti kolme merkittävää aloitetta, jotka lisäävät infrastruktuuria, datahyödyntämistä ja yrittäjähenkeä biotekniikan kentässä:

1. BioCity Vilnius – yksityisen sektorin vetovoimainen solmukohta, joka toimii ankkurina bioteknologian kasvulle ja kansainväliselle yhteistyölle

2. Data Pilot 2.0 – yhteistyöprojekti sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jossa terveysdataa hyödynnetään innovatiivisten hoitoratkaisujen ja päätöksenteon tukena

3. Biotech Sandbox Kaunasissa – tuleva kasvattamo bioteknologiayrityksille ja pk-sektorin toimijoille, joka tarjoaa testausympäristöjä ja kokeilumahdollisuuksia

"Nämä aloitteet osoittavat, että life sciences elävät ja kukoistavat Liettuan innovaatiopolitiikassa. Panostamme infrastruktuuriin, osaamiseen ja kansainväliseen verkottumiseen."

Startup-ajatusta julkishallintoon

Yksi Grikšaksen voimakkaimmista viesteistä oli vaatimus julkisen hallinnon omaksua startup-ajattelu: ketteryyttä, nopeaa kokeilukulttuuria ja ratkaisukeskeisyyttä. Tämä ei tarkoita byrokratian hylkäämistä, vaan prosessien yksinkertaistamista, nopeampaa päätöksentekoa ja parempaa käyttäjäkokemusta yrityksille sekä kansalaisille.

"Hallinnon on ajateltava kuin startup — ketterästi, nopeasti ja ratkaisukeskeisesti."

Hän kuvasi läpinäkyvästi suunniteltuja toimenpiteitä:

• Digitalisoida työnkulkuja Talous- ja innovaatioministeriössä tehokkuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi

Keskusprojektina on One-Stop Digital Window — yhtenäinen tekoälyllä tuettu palvelujärjestelmä, jonka avulla yritykset toimittavat vaadittavat asiakirjat kerran ja järjestelmä hoitaa jatkotoimet, uusimiset ja viranomaisvälitykset. Tällainen ratkaisu vähentää päällekkäistä työtä ja selkeyttää vastuuketjuja julkisella sektorilla.

Tavoitteet:

• 35 % vähennys hallinnollisessa kuormituksessa, kun prosessit digitalisoidaan ja automatisoidaan

• Kaksinkertainen parannus julkisen sektorin tehokkuudessa vuoteen 2027 mennessä, mitattuna läpimenoajoissa ja asiakastyytyväisyydessä

"Lupien ei pitäisi viedä vuosia. Tekoälyn ja digitalisaation avulla voimme tehdä Liettuan hallinnosta yhtä tehokkaan kuin sen yrittäjät."

Sijoittuminen eurooppalaiseen innovaatiokenttään

Kansallisten rajojen ulkopuolelle katsomalla Grikšas painotti, että Liettuan on siirryttävä politiikan seuraajasta politiikan muovaajaksi Euroopan innovaatiokentässä. Pienet ja ketterät taloudet voivat toimia esimerkkinä siitä, miten puolustus, teknologia ja innovaatiot integroidaan kestävään kasvuun.

"Meidän on johdettava esimerkillä — näytettävä, kuinka pienet, ketterät taloudet voivat yhdistää puolustuksen, teknologian ja innovaation kasvun tukemiseksi."

Tulevia suunnitelmia ovat muun muassa:

• Äskettäin aloitettu väliaikan tarkastus Smart Specialization Strategy -strategiaan, jotta painopisteet vastaavat markkinoiden muutoksia ja teknologisia mahdollisuuksia

• Vahvempia linkkejä puolustuksen innovaation ja siviiliteollisuuden välillä, mikä edistää dual-use-teknologioiden kaupallistamista

• Tutkimus- ja kehitysmenojen kaksinkertaistaminen 1 %:sta 2 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii julkisten ja yksityisten varojen yhdistämistä

Siirtymää julkisissa hankinnoissa kohti innovatiivisempia ja kaupallisia lähestymistapoja, esimerkiksi pilottihankintojen ja kaupallistettujen ratkaisujen suosimiseksi

"Meillä on erinomaista tutkimusta Liettuassa, mutta kaupallistaminen on vielä puuttuva palanen. Opimme parhaista käytännöistä Yhdysvalloista, Irlannista ja Saksasta ja sopeutamme ne omiin olosuhteisiimme."

Inhimillinen ote: tasapainoinen johtajuus

Viimeisessä osiossa Stepienė pyysi ministeriä pohtimaan hänen henkilökohtaista siirtymää osaston johtajasta ministeriksi — muutosta, jota hän kuvaili vaatimattomasti: vaikka vastuu on kasvanut, arki sisältää edelleen samoja teemoja ja tapaamisia, nyt eri mittakaavassa. Hän korosti, että johtajuus on myös ihmisten kuuntelemista ja käytännön ongelmien ratkaisua.

"Paljon ei ole muuttunut — samat kokoukset, samat aiheet, vain eri tasolla. Säädyt edelleen."

Hän jakoi tilaisuuden kevennykseksi myös henkilökohtaisia huomioita arjestaan ja harrastuksistaan, jotka auttavat pitämään työelämän ja vapaa-ajan tasapainossa:

• Urheilu: Karate, juoksu ( sekä säännöllinen että extreme-juoksu ), koripallo ja kuntosaliharjoittelu — harrastukset, jotka ylläpitävät fyysistä kuntoa ja mielen jaksamista

• Kurinalaisuus: "Ehdottoman tärkeää menestykselle." Hän korosti, että kurinalaisuus näkyy sekä henkilökohtaisessa että julkisessa toiminnassa

• Perhe: "Aina etusijalla — vaikka seuraavat kuusi kuukautta tulevatkin olemaan intensiiviset!" Perhe ja lähipiiri ovat hänen mukaansa tärkeä tuki kiireisinä aikoina

"Vaihdoin puhelimen, auton ja toimiston — viidennestä kerroksesta toiseen. Siinä se suurin ero!", hän vitsaili.

Keskustelu päättyi toiveikkaaseen ja kepeään sävyyn, kuvan äärellä johtajasta, joka yhdistää strategisen ajattelun ja saavutettavuuden — ihminen, joka osaa kuunnella, mutta myös tehdä päätöksiä pitkäjänteisen kehityksen edistämiseksi.

Keskeiset opit

30 % FDI:stä alueille vuoteen 2030 mennessä
Tekoälypohjainen digitaalinen hallinto byrokratian leikkaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi
Life sciences, FinTech ja puolustusteknologia muodostavat kasvun ydintangon
Startup-mentaliteetti julkisissa uudistuksissa ja prosessien kehittämisessä
Sitoutuminen T&K:hon, innovaatioon ja alueelliseen osallisuuteen — tavoitteena kestävä ja laajapohjainen kasvu

Johtopäätös

Fireside Chat tarjosi harvinaisen katsauksen ministeri Edvinas Grikšas -johtamismalliin:
näkyvä, mutta käytännöllinen lähestymistapa, joka keskittyy alueiden voimaannuttamiseen, hallinnon modernisointiin ja teknologian hyödyntämiseen Liettuan potentiaalin vapauttamiseksi täysimääräisesti. Hän painotti, että strategia vaatii sekä julkisen että yksityisen sektorin sitoutumista sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Hänen viestinsä oli selkeä:

"Liettuan kiitorata on kunnossa — nyt on aika nousta ilmaan."