Terveysuhkat vuoteen 2100: ydinsota ja tekoälyvaara

Lancetin koolle kutsuman komission uusi arvio 2000-luvun terveysuhkista varoittaa, että ydinsota ja tekoälyn pahantahtoinen käyttö voivat seuraavien 75 vuoden aikana luoda uskottavan tien ihmiskunnan sukupuuttoon vuoteen 2100 mennessä. Komissio tunnisti 17 merkittävää terveysuhkaa ja totesi, että jokaiseen niistä on mahdollisia vastatoimia.

Raportissa nämä kaksi riskiä asetetaan osaksi laajempaa uhkakuvaa. Se korostaa ongelmien kytkeytymistä toisiinsa ja toteaa, että nykyisten päättäjien ratkaisut muovaavat tulevien sukupolvien terveyttä ja hyvinvointia.

Miten uhkia arvioitiin

Tutkijat luokittelivat uhkia arvioimalla sairauksien, toimintarajoitteiden ja ennenaikaisen kuoleman vuoksi menetettävien terveiden elinvuosien määrää. Mittarina käytettiin vammaisuuteen sopeutettuja elinvuosia eli DALY-mittaria. Laskelmat perustuivat nykyisiin kehityssuuntiin, ja niissä huomioitiin sekä optimistiset että pessimistiset skenaariot.

Komission mukaan ydinkonflikti voisi nostaa ilmakehän ylempiin kerroksiin niin paljon hiukkasia, että ne peittäisivät auringonvalon ja aiheuttaisivat laajamittaisen nälänhädän. Se varoittaa myös, että tekoälyn pahantahtoinen käyttö voisi käsittää yrityksiä suunnitella biologisia aseita. Arvioon osallistuneet asiantuntijat pitivät tällaisten sukupuuttoon johtavien skenaarioiden todennäköisyyttä pienenä, mutta eivät olemattomana.

Näiden kahden riskin lisäksi komissio listaa 15 muuta uhkaa, jotka voisivat yhdessä viedä yli miljardi tervettä elinvuotta. Niihin kuuluvat ilmansaasteet, antimikrobiresistenssi, lapsialiravitsemus, ilmastokriisi, tavanomaiset aseelliset konfliktit, ulkomaisen kehitysavun väheneminen, runsas alkoholinkäyttö, korkea verenpaine, tuloerot, alhainen koulutustaso, luonnolliset pandemiat, lihavuus, mielenterveysongelmat, tupakointi ja epäterve ikääntyminen.

Uhka pääsi listalle, jos se saattoi aiheuttaa laajamittaista haittaa ihmisten terveydelle ja jos sen torjumiseen oli uskottavia keinoja. Raportti korostaa, että merkittävimmät uhat vaihtelevat alueittain. Korkeatuloisissa maissa ei-tarttuvat sairaudet, kuten lihavuus ja mielenterveyden häiriöt, muodostavat suuremman osan terveyshaittojen kokonaiskuormasta. Matalatuloisissa maissa esimerkiksi alhainen koulutustaso painaa enemmän.

Komission arvion mukaan kansainvälisen terveysavun romahtaminen tai voimakas väheneminen voisi vuoteen 2100 mennessä johtaa jopa 1,5 miljardin terveen elinvuoden menetykseen. Näistä lähes 70 prosenttia kohdistuisi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, joka kamppailee myös lapsialiravitsemuksen kanssa.