Suomi torjuu misinformaatiota perustaitoja vahvistamalla

Suomi torjuu misinformaatiota vahvistamalla lasten ja nuorten perustaitoja sen sijaan, että jokaiselle uudelle teknologialle laadittaisiin oma opetussuunnitelmansa. Teknologia muuttuu jatkuvasti, mutta medialukutaidon perusteet säilyvät samoina, Suomen taiteen ja kulttuurin viraston, Opetushallituksen ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston asiantuntijat kertovat GovInsiderille.

Suomen koulutusjärjestelmä on saanut kansainvälistä huomiota jo vuosikymmenten ajan. Kouluissa ei opeteta vain akateemisia tietoja, vaan myös taitoja, joita tarvitaan arjessa vastaan tulevan tiedon, kuten digitaalisen sisällön, ymmärtämiseen ja arviointiin.

Tekoäly muuttaa tapoja, joilla tietoa tuotetaan ja kulutetaan, ja monet koulutusjärjestelmät kehittävät parhaillaan tekoälylukutaidon opetusta. Suomessa painopiste on laajemmin tiedon ymmärtämisen ja arvioinnin taitojen vahvistamisessa jo varhaisesta iästä lähtien.

Suomen taiteen ja kulttuurin viraston mediakasvatuksen ja kuvaohjelmien tarkastamisen johtaja Leo Pekkala sanoo, ettei medialukutaidon perusta muutu teknologian mukana.

”Teknologia muuttuu jatkuvasti ja ympäristö muuttuu, mutta se ei oikeastaan muuta medialukutaidon perusasioita”, Pekkala sanoo.

Medialukutaito kulkee opetuksessa teknologian rinnalla

Toukokuussa 2026 julkaistu Suomen uusi medialukutaidon koulutuspoliittinen linjaus on tarkoituksella laaja-alainen, jotta se säilyy käyttökelpoisena teknologioiden muuttuessa.

Media- ja informaatiolukutaito ovat osa opetusta jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Lapset oppivat kyseenalaistamaan, vertailemaan ja arvioimaan kohtaamaansa tietoa.

”Emme saa unohtaa mediakasvatuksen perusasioita, jotka liittyvät hyvin läheisesti perusopetukseen. Lapsille on opetettava lukemista, kirjoittamista, ymmärtämistä ja sisällön tuottamista itse”, Pekkala sanoo.

”Näin he pystyvät sopeutumaan uusiin teknologioihin, sovelluksiin ja alustoihin”, hän lisää.

Suomen tapa käsitellä misinformaatiota ja tekoälyn tuottamaa sisältöä nojaa laajempaan tietoympäristöön, johon kuuluvat koulutus, journalismi, julkinen yleisradio ja luotetut instituutiot.

”Journalistinen media tekee faktantarkistusta, ja meillä on myös erillinen faktantarkistusorganisaatio”, Pekkala sanoo.

Suomen asemaan vaikuttavat myös pieni väestö, korkea koulutustaso ja vahva kansalaisvalmius. Luottamus instituutioihin vähentää tarvetta torjua jokaista misinformaatiotapausta erillisillä valtion kampanjoilla.

”Useimmat ihmiset ovat melko hyvin koulutettuja, ja he ovat oppineet koulutuksensa kautta, miten järjestelmämme ja politiikkamme toimivat. He ovat oppineet luottamaan järjestelmään.”

Valtakunnallinen ohjaus jättää kouluille myös joustavuutta päättää, miten medialukutaitoa opetetaan käytännössä.

Medialukutaito ei ole Suomen kouluissa erillinen oppiaine, vaan se sisältyy eri oppiaineisiin. Lapsille opetettavat käsitteet muuttuvat vaativammiksi heidän kasvaessaan.

Opetus alkaa jo kolmivuotiaana ja perustuu lasten omiin kokemuksiin siitä, mitä he näkevät, leikkivät ja mistä he keskustelevat. Opettajat voivat kysyä, miltä jokin tieto lapsista tuntuu ja kenen puoleen he voivat kääntyä saadakseen ohjausta.

”Yksi perustaito on oppia arvioimaan lähteitä ja tunnistamaan luotettava tieto. Näitä perustaitoja pitää harjoitella koulussa”, Opetushallituksen koulutuksen johtava asiantuntija Päivi Leppänen sanoo.

”Mitä nuorempia lapset ovat, sitä enemmän opetus liittyy heidän elämässään näkemäänsä ja asioihin, joista he keskustelevat yhdessä. He pohtivat asioita, ja opettajien tehtävänä on kuunnella lapsia”, Leppänen lisää.

Vanhempina oppilaat harjoittelevat lähdekritiikkiä. He kysyvät, kuka sisällön julkaisi, miksi se julkaistiin, milloin se ilmestyi ja mitä muuta samaan aikaan julkaistiin.

Vuosiluokilla 1 ja 2 lapsia ohjataan etsimään tietoa digitaalisilla välineillä, ja opettajat auttavat heitä arvioimaan löytämiään sisältöjä. Vuosiluokilla 3–6 opetellaan arvioimaan luotettavuutta, vertailemaan lähteitä ja perustelemaan, miksi jokin lähde on toista uskottavampi.

Teoriakäsitteiden sijaan opettajat hyödyntävät uutisia ja sosiaalisen median sisältöjä. Oppilaat harjoittelevat tunnistamaan tiedon lähteen ja arvioimaan sen merkitystä asiayhteydessään.

”Jos maailmalla tai Suomessa tapahtuu jotain, joka näkyy uutisissa tai sosiaalisen median alustoilla, opettajien pitää ottaa aiheita niistä. Ajattelemme, että oppilaat oppivat aidon sisällön kautta”, Leppänen sanoo.

Opettajille tarjotaan materiaaleja ja koulutusta

Suomen koulutusjärjestelmässä on useita tasoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kansallisen suunnan ja perusteet, kun taas Opetushallitus työskentelee tiiviimmin koulutuksen järjestäjien kanssa antamalla suosituksia ja järjestämällä koulutusta.

Kansallisen opetussuunnitelman laajat digitaalisen osaamisen tavoitteet antavat opettajille tilaa päättää, miten tavoitteet toteutetaan käytännössä.

”Rakennamme tällä yhdenvertaisempaa koulutusta. Asuitpa missä tahansa Suomessa, opit samat asiat”, Leppänen sanoo.

Tämä antaa myös järjestöille mahdollisuuden työskennellä suoraan koulujen kanssa. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston koulutusasiantuntija Kari Kivinen sanoo järjestöjen täydentävän opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen työtä.

”Meillä on opetussuunnitelman perusteet ja yli 300 erillistä, kunnissa laadittua paikallista opetussuunnitelmaa. Meillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet, ja lopputuloksena koulujen väliset erot ovat hyvin pieniä”, Kivinen sanoo.

Kivinen työskentelee myös faktantarkistukseen ja medialukutaitoon keskittyvässä suomalaisessa Faktabaarissa. Hän kouluttaa opettajia sekä tarjoaa materiaaleja ja käytännön tukea.

”Olemme julkaisseet opettajille 286 tehtäväkorttia, jotka kattavat kaiken varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen”, Kivinen kertoo.

Faktabaari on kehittänyt myös tekoälyä koskevat oppimistavoitteet ja opettajille tarkoitetun tekoälyoppaan. Niiden avulla opettajat voivat kehittää tekoälytaitojaan ja hyödyntää niitä paremmin arjen opetuksessa.

Työ perustuu muun muassa Euroopan digitaalisen osaamisen viitekehykseen ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tekoälylukutaidon viitekehykseen. OECD:n mallia on sovitettu Suomen opetussuunnitelmiin ja luokkahuonekäytäntöihin.

Suomi rakentaa informaatiolukutaitoa neljän taidon varaan: kansalaisten on ymmärrettävä, mistä tieto tulee, miten mediajärjestelmät toimivat, miksi instituutiot viestivät tietyllä tavalla ja miten vastaan tulevaa tietoa voi kyseenalaistaa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset osaavat lukea, kyseenalaistaa, suhteuttaa ja ajatella itsenäisesti myös tietoympäristön muuttuessa.

”Ensin pitää ymmärtää hyvin, miten yhteiskunta toimii, ja sen jälkeen, miten media toimii. Vasta sen päälle tekoälylukutaito voi rakentua kestävälle perustalle”, Pekkala sanoo.

Kivisen mukaan opetus kannattaa aloittaa varhain. ”Kriittisen ajattelun ja kriittisen verkkolukemisen perusta kehittyy alakouluvuosina. On näyttöä siitä, että näitä taitoja voidaan kehittää jo perusopetuksessa ja että ne kehittyvät sen jälkeen melko hitaasti.”

Leppäsen mukaan hyvät perustason lukutaidot ja kyky arvioida tietoa helpottavat myös uuden teknologian käyttöä.