Suomi opettaa lapsia tunnistamaan deepfake-väärennökset

Suomi valmistautuu suojaamaan lapsia ja nuoria tekoälyn tuottamilta deepfake-väärennöksiltä. Kouluissa opetetaan medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua osana kansallista turvallisuutta ja demokratian suojelua.

Samalla Suomi vahvistaa puolustustaan Venäjän vastaisella 1 340 kilometrin rajalla, joka on Naton pisin. Pohjoisessa suomalaiset sotilaat kouluttavat muiden länsimaiden joukkoja toimimaan arktisissa olosuhteissa.

Deepfake-videoilla tarkoitetaan tekoälyn avulla luotuja tai muokattuja videoita, joiden tarkoituksena on usein johtaa katsojaa harhaan. Videot ovat kehittyneet niin realistisiksi, että asiantuntijoidenkin voi olla vaikea erottaa niitä aidoista.

Suomella on tällä saralla etumatkaa. Lähes kuuden miljoonan asukkaan maassa medialukutaito on maailman huippua. Syynä on osittain se, että oppilaille on jo pitkään opetettu valeuutisten tunnistamista ja tiedon kriittistä arviointia.

”Olemme opiskelleet deepfakeja jo ennen tekoälybuumia”, sanoi 20-vuotias Olli Malankin, Helsingin medialukion valmistuva opiskelija. Hän oli juuri tullut yhteiskuntaopin tunnilta, jolla käsiteltiin tekoälyyn luottamisen riskejä.

”Se on koko ajan vaikeampaa, koska tekoäly kehittyy jatkuvasti”, Malankin sanoi.

Suomalaiset opettajat ovat ohjanneet oppilaita erottamaan fiktion todellisuudesta jo vuosikymmenten ajan. Medialukutaidon edistäminen alkoi Suomessa 1950-luvulla, kylmän sodan aikana.

Opetus on mukautunut joukkoviestinnän muutoksiin. Oppilaita on opetettu suhtautumaan kriittisesti radion, painettujen lehtien, tietokoneiden ja nykyisin puhelinten välittämään tietoon.

Venäjä on yksi mahdollisista uhkista. Kremlin pyrkiessä horjuttamaan länttä se on käyttänyt yhä enemmän hybridivaikuttamisen keinoja, kuten kyberhyökkäyksiä, sabotaasia ja disinformaatiokampanjoita.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset arvioivat vuonna 2024 Venäjän olleen väärennettyjen, äänestysvilppiä väittäneiden videoiden takana. Moskova yritti ennen Armenian vaaleja horjuttaa maan pääministerin asemaa verkossa muun muassa videoväärennöksillä. Moldovassa Venäjä käytti tekoälyä levittääkseen sosiaaliseen mediaan väärennettyjä julkaisuja, videoita ja verkkosivustoja.

”Tavoitteena on ollut ennen kaikkea antaa oppilaille hyödyllisiä kriittisen ajattelun taitoja, ei reagoida venäläiseen hölynpölyyn”, sanoi suomalaisen digitaalisen informaatiolukutaitopalvelu Faktabaarin johtaja Mikko Salo.

Opettajat pyrkivät tekemään taitojen opettelusta kiinnostavaa. Helsingin pohjoispuolella opettava Jaakko Mäki pyysi hiljattain 11-vuotiaita oppilaitaan keksimään outoja asioita, joita eläin voisi tehdä, sekä paikkoja, joissa suurta kissaeläintä ei todennäköisesti näkisi.

Oppilaat syöttivät vastauksensa tableteilla tekoälytyökaluun, joka loi yllättävän realistisia kuvia. Niissä tiikeri saattoi ohjata lentokonetta ja kirahvi potkaista jalkapalloa.

Mäen tavoitteena oli näyttää oppilaille, kuinka helppoa ja toisinaan hauskaakin todellisuuden ”taivuttaminen” on.

”Tarkoituksena oli kuvitella ja luoda jotakin, mitä ei ole olemassa tai mitä ei voisi tapahtua”, Mäki kirjoitti sähköpostissa.

Medialukutaito on osa kansallista turvallisuutta

Viranomaiset pitävät medialukutaitoa ja nykyisin myös tekoälylukutaitoa keskeisinä kansalaistaitoina. Ne ovat osa Suomen kansallista turvallisuusstrategiaa ja laajempaa tapaa suojella demokratiaa.

Työ on kuitenkin kesken. Suomi julkaisi viime vuonna ohjeet tekoälyn turvallisen käytön edistämiseksi, mutta kansallista opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajat päättävät oppituntien sisällöstä itsenäisesti, ja osa heistä käyttää Faktabaarin laatimia yleisiä ohjeita.

Asiantuntijoiden ja viranomaisten mukaan päätavoitteena on opettaa nuoria ajattelemaan itse. Kun suomalaiset voivat luottaa siihen, että heidän naapurinsa ymmärtävät uutisia samalla tavalla, heitä on vaikeampi johtaa harhaan tai manipuloida yhteiskunnallisesti.

”Medialukutaito on perustavanlaatuinen kansalaistaito, mutta se on myös perustavanlaatuinen demokratiataito”, sanoi Suomen opetusministeri Anders Adlercreutz.

Medialukutaito sopii Suomen kokonaisvaltaiseen varautumiseen. Maan puolustukseen kuuluvat myös yleinen miesten asevelvollisuus, kriisivalmiuden päivittäminen sekä Helsingin alla sijaitsevat väestönsuojat, joissa on leikkipaikkoja ja jopa uimahalleja.

Suomen hallitus varoitti maaliskuussa julkaistussa raportissa, että Venäjä on kohdistanut Suomeen aiempaa enemmän painostusta sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon kolme vuotta sitten vuosikymmenten sotilaallisen liittoutumattomuuden jälkeen.

Analyytikoiden mukaan Suomi ei kuitenkaan ole kohdannut Venäjän vaikuttamisyrityksiä, kuten disinformaatiota, samassa laajuudessa kuin maat, jotka ovat investoineet vähemmän omaan puolustautumiseensa.

”Suomi on erittäin vaikea kohde”, sanoi Helsingissä toimivan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen hybridiuhkatiimin johtaja Martha Turnbull. Hänen mukaansa yksi syy on suomalaisten epäluulo valeuutisia kohtaan.

Tekoälykuvia arvioidaan Tinderin tapaan

Helsingin seudulla opettava Aki Saariaho käyttää tekoälyn riskeistä opettamiseen Tinder-deittisovellusta muistuttavaa tietovisaa. Oppilaat pyyhkäisevät kuvan oikealle tai vasemmalle sen mukaan, vaikuttaako se aidolta, ja tekevät päätöksensä vain muutamassa sekunnissa.

Vuoden 2024 kuvissa väärennökset saattoivat olla ilmeisiä. Esimerkiksi poliisia esittävä hahmo, jolla oli olut kädessään, näytti selvästi epäaidolta. Vuoden 2025 tehtävissä eroja oli vaikeampi havaita. Tekoäly on kehittynyt muutamassa vuodessa niin paljon, että vihjeenä voi olla vain liian lyhyt varjo tai outo vaikutelma.

Yöaikaan kuvatulla kadulla näkyi kylttejä, joissa näytti olevan kiinalaisia merkkejä. Kuva vaikutti aidolta, mutta se oli väärennös.

Saariahon mukaan harjoituksen tarkoituksena ei ole opettaa oppilaita tunnistamaan deepfakeja. Tarkoitus on osoittaa, ettei aidon ja väärennetyn eroa voi yhä useammin päätellä varmasti.

”Perusasia on kriittisen ajattelun oppiminen”, hän sanoi.

Kyky käyttää tekoälyä työkaluna ilman, että sen tuottama sisältö johtaa harhaan, voi olla nuorille yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista.

”Koulu on viimeinen paikka, jossa tavoitamme koko väestön. Meidän on opetettava ne ydintaidot, joita tarvitaan koko loppuelämän ajan”, Saariaho sanoi.

Saariahon koulussa pidetyn medialukutunnin jälkeen oppilaat vertailivat kokemuksiaan. 16-vuotias Annabelle Maijala kertoi luottaneensa kykyynsä tunnistaa tekoälyn tuottamaa sisältöä, mutta myönsi tulleensa hiljattain huijatuksi.

Kyseessä oli video trampoliinilla pomppivista kaneista. Takapiha näytti aidolta ja kanit liikkuivat kuin oikeat kanit. Maijala luuli videota aluksi aidoksi.

”Olin todella järkyttynyt”, Maijala sanoi nauraen. Hänen mukaansa kokemus oli itsessään hyödyllinen oppitunti.

17-vuotias Sonja Alanko kertoi soveltavansa tekoälyyn samoja oppeja, joita hän on saanut valeuutisia ja medialukutaitoa käsittelevillä tunneilla. Hän tarkistaa nykyisin tarkemmin myös TikTok-videoita, jotka vaikuttavat poikkeuksellisilta.

Muutamalla lisähaulla, esimerkiksi tarkistamalla vaikuttajan sosiaalisen median profiilin tai tiedon alkuperän, Alanko saa usein paremman käsityksen sisällön luotettavuudesta. ”Opin siitä. Nyt luotan itseeni enemmän”, hän sanoi.

Lähde: The New York Times. ©2026 The New York Times Company.