Suomen deepfake-tapaus: alaikäistä epäiltyä uhkailtiin

Kaakkois-Suomen poliisilaitos tutkii Lappeenrannassa tapausta, jossa alaikäistä epäillään tekoälyn avulla luotujen alastonkuvien valmistamisesta useista alaikäisistä tytöistä. Esitutkinnan aikana epäiltyyn on kohdistunut uhkauksia ja muuta häirintää. Lisäksi hänen kotiinsa on yritetty tunkeutua. Tapauksista on tehty rikosilmoitukset.

Poliisi on kuulustellut epäiltyä ja muita asiaan liittyviä henkilöitä. Viranomaiset korostavat, että sosiaalisessa mediassa leviää tapauksesta väitteitä ja huhuja, jotka eivät kaikilta osin pidä paikkaansa. Tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti, etenkin kun kyseessä on alaikäisiä koskeva rikosasia.

Poliisi oikaisee sosiaalisessa mediassa levinneitä tietoja

Poliisin mukaan ei ole tietoa siitä, että tekoälyllä tuotettuja kuvia olisi levitetty tai myyty. Verkossa julkaistu nimilista ei myöskään ollut epäillyn laatima eikä se vastaa tämän tapauksen uhrien luetteloa.

Esitutkinnan edetessä poliisi on pystynyt tarkentamaan asianomistajien määrää. Uhrien lukumäärä osoittautui huomattavasti pienemmäksi kuin tutkinnan alkuvaiheessa arvioitiin. Poliisi tietää asianosaisten henkilöllisyydet ja aikoo olla heihin yhteydessä myöhemmin tutkinnan aikana.

Tekoälyn ominaisuudet lisäävät väärinkäytön riskiä

Generatiivinen tekoäly pystyy nykyisin tuottamaan realistisia kuvia nopeasti ja pienellä teknisellä osaamisella. Kuvankäsittelypalveluiden helppo saatavuus, automaattinen kasvojen muokkaus ja sosiaalisen median nopea jakelu ovat tehneet deepfake-sisällöistä merkittävän tietoturva- ja yksityisyysriskin myös Suomessa.

Teknologiaa voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin, kuten digitaaliseen taiteeseen, markkinointiin ja viihdetuotantoon. Alaikäisiä koskevien seksuaalisten kuvien luominen tai levittäminen on kuitenkin vakava väärinkäytös riippumatta siitä, ovatko kuvat aitoja vai tekoälyn tuottamia. Suomessa käyttäjien ja yritysten on tärkeää huomioida suostumus, tietosuoja ja sisällön alkuperä.

Deepfake-sisältö eroaa tavallisesta kuvahuijauksesta

Perinteinen kuvamanipulaatio voi vaatia erillisiä kuvankäsittelytaitoja, kun taas uudet tekoälytyökalut automatisoivat suuren osan prosessista. Tämä madaltaa väärinkäytön kynnystä, mutta ei poista tekijän vastuuta. Samalla sisällön aitouden arviointi vaikeutuu sekä suomalaisille kuluttajille että alustoille, jotka yrittävät tunnistaa haitallista materiaalia.

Rikosnimike koskee myös valmistamista

Asiaa tutkitaan epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalista kuvaa esittävän kuvan levittämisestä. Poliisi on muistuttanut, että rikoksen tunnusmerkistö voi kattaa levittämisen lisäksi myös tällaisen materiaalin valmistamisen. Esitutkinta määrittää myöhemmin tarkemmin tapahtumien kulun ja mahdollisen rikosvastuun.

Viranomaiset kehottavat olemaan jakamatta kuvia, nimilistoja tai muita tapaukseen liittyviä materiaaleja. Myös epäillyn uhkailu, painostaminen ja muu häirintä voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Suomessa rikosepäilyjen selvittäminen kuuluu poliisille, ei sosiaalisen median käyttäjille.

Mitä suomalaisen käyttäjän kannattaa tehdä?

Jos vastaan tulee epäilyttävää materiaalia, sitä ei pidä tallentaa tai välittää eteenpäin. Sisällöstä voi ilmoittaa palvelun ylläpidolle ja tarvittaessa poliisille. Alaikäisiin liittyvissä tapauksissa nopea reagointi, yksityisyyden suojaaminen ja huhujen levittämisen välttäminen ovat erityisen tärkeitä. Lappeenrannan tapaus osoittaa, että tekoälyn väärinkäyttö vaikuttaa Suomessa sekä digitaaliseen turvallisuuteen että rikosoikeudelliseen keskusteluun.