Suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 60 miljoonaa euroa vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla, käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) pankeilta kokoamista tilastoista. Pankit estivät tai palauttivat petollisista maksuista 31,7 miljoonaa euroa, mutta rikollisille päätyi silti 28,3 miljoonaa euroa.
Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin viedä yhteensä 148 miljoonaa euroa, josta rikolliset saivat 72,5 miljoonaa euroa. Alkuvuoden euromäärät näyttävät pienentyneen, mutta huijausyritysten määrä on kasvanut voimakkaasti.
”Pelkkien lukujen perusteella huijattu euromäärä näyttäisi olevan laskussa. Vuodet ja kuukaudet eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia, eikä ensimmäisen vuosipuoliskon luvuista pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä”, sanoo FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Pankit tilastoivat tammi–kesäkuussa noin 20 000 huijausyritystä. Näistä 14 000 torjuttiin ja 6 000 toteutui. Vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona yrityksiä kirjattiin 13 600, joten kokonaismäärä kasvoi lähes kolmanneksella.
Rikolliset tekevät huijauksia aiempaa enemmän, mutta yksittäisissä tapauksissa menetetyt summat ovat pienentyneet. Tämä selittää, miksi sekä toteutuneiden että estettyjen huijausten määrä kasvoi samalla, kun niiden yhteenlaskettu rahamäärä pieneni.
Pankkien torjuntateho parani. Alkuvuonna pankit estivät tai palauttivat 53 prosenttia huijatuista varoista, kun vuotta aiemmin osuus oli 48 prosenttia.
Rahallisesti suurin huijaustyyppi oli tietojenkalastelu. Rikollisille päätyi sen avulla 10,6 miljoonaa euroa, ja pankit estivät 18 miljoonan euron siirtymisen.
Sijoitushuijauksissa rikolliset veivät 8,2 miljoonaa euroa, ja pankit estivät yhdeksän miljoonan euron menetykset. Toimitusjohtaja- ja laskutushuijauksissa torjunta jäi muutamien suurten tapausten vuoksi heikoksi: rikollisille päätyi 4,9 miljoonaa euroa, ja pankit saivat pelastettua 0,4 miljoonaa euroa.
Dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetettiin 2,6 miljoonaa euroa ja estettiin 2,4 miljoonan euron menetykset. Turvatilihuijaukset puolestaan vähenivät jyrkästi. Tammi–kesäkuussa niissä menetettiin kaksi miljoonaa euroa ja estettiin 1,9 miljoonaa euroa, kun niiden kokonaissumma oli koko vuonna 2025 peräti 38,4 miljoonaa euroa.
Saxholmin mukaan pankkitunnuksia kalastellaan yhä useammin identiteetin kaappaamista varten, ei vain pankkitilin tyhjentämiseksi. Tunnusten avulla rikollinen voi avata asiakkuuden toisessa pankissa sekä hankkia puhelinoperaattorilta uhrin nimiin eSIM-kortin ja mobiilivarmenteen.
Näillä tunnisteilla rikolliset voivat nostaa pikavippejä ja tehdä osamaksuostoksia. Rikoksia on vaikea tutkia tai estää, jos tekijällä on hallussaan sekä pankin että operaattorin viralliset tunnistautumisvälineet.
Finanssiala vaatii toimia kasvavan huijausaallon hillitsemiseksi. Järjestö haluaa tiukempaa EU-sääntelyä, joka velvoittaisi sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja verkkomarkkinapaikat torjumaan huijauksia ja osallistumaan uhrien korvauksiin sakkojen uhalla.
Finanssiala vaatii myös lainsäädäntömuutoksia pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon tehostamiseksi sekä kansallista, pysyvästi rahoitettua digihuijausten torjuntaohjelmaa.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.