Suomalaiset palkansaajat arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 67,8-vuotiaana, ilmenee henkilöstö- ja palkkahallintoyhtiö SD Worxin alkuvuonna 2026 teettämästä tutkimuksesta. Luku on 16 Euroopan maan vertailun korkein ja lähes kolme vuotta Euroopan 65,1 vuoden keskiarvoa korkeampi.
Suomalaiset haluaisivat kuitenkin jäädä eläkkeelle jo 60,2-vuotiaana. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välinen ero on siten 7,6 vuotta, mikä on yksi vertailun suurimmista.
Tutkimukseen vastasi 16 500 työntekijää 16 Euroopan maasta. Suomalaisten jälkeen pisimpään uskovat työskentelevänsä italialaiset, joiden arvioitu eläkeikä on 67,5 vuotta. Ruotsissa vastaava luku on 67,2 vuotta, Britanniassa 66,1 vuotta ja Romaniassa 61,2 vuotta.
Euroopassa työntekijät haluaisivat jäädä eläkkeelle keskimäärin 5,3 vuotta aiemmin kuin arvioivat todellisuudessa jäävänsä.
Harva haluaa jatkaa virallisen eläkeiän jälkeen
Pitkäksi arvioitu työura ei tarkoita, että suomalaiset haluaisivat jatkaa työssä mahdollisimman pitkään. Vastaajista 64 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää, kun Euroopassa osuus on keskimäärin 59 prosenttia.
Virallisen eläkeiän jälkeen haluaisi jatkaa työssä vain 21 prosenttia suomalaisista. Euroopan keskiarvo on 27 prosenttia.
SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila arvioi tuloksen kertovan toiveiden ja odotusten välisestä ristiriidasta.
”Suomalainen palkansaaja tiedostaa, että töitä on tehtävä lähes 68-vuotiaaksi asti. Mutta tämän kyselyn perusteella moni jatkaa pidempään kuin haluaisi”, Uotila sanoo tiedotteessa.
Suomalaiset odottavat työnantajilta ennen kaikkea keinoja, joiden avulla pitkä työura olisi mahdollinen. Joustavia työaikoja toivoo 41 prosenttia suomalaisista, kun vertailumaiden keskiarvo on 30,6 prosenttia.
Työterveys- ja hyvinvointipalveluja kaipaa 40,7 prosenttia suomalaisista, ja koulutus- tai opiskelupäiviä toivoo 21 prosenttia. Suomi on kaikissa kolmessa vertailussa kärjessä.
Lisävapaissa suuri kuilu
Suurin ero toiveiden ja toteutumisen välillä näkyy ylimääräisissä vapaapäivissä. Niitä toivoo 41,1 prosenttia suomalaisista palkansaajista, mutta vain 10,1 prosenttia kertoo saavansa niitä.
Työaikajoustoissa tilanne on parempi: joustavia työaikoja toivoo 41 prosenttia vastaajista, ja niitä saa 36,8 prosenttia. Eurooppalaisista työntekijöistä vastaavia joustoja saa keskimäärin 27,1 prosenttia.
Työnantajan tarjoama lisäeläkevakuutus kiinnostaa suomalaisia eurooppalaisia vähemmän. Sitä arvostaa palkitsemismuotona 13,2 prosenttia suomalaisista, kun vertailumaiden keskiarvo on 23,5 prosenttia.
Uotilan mukaan työnantajien pitäisi tulosten perusteella panostaa erityisesti työssä jaksamiseen työuran loppuvaiheessa.
”Suomalainen ei odota työnantajalta vapaaehtoista eläkevakuutusta, koska hän luottaa edelleen lakisääteiseen järjestelmään. Hän odottaa, että työ olisi sellaista, että sitä jaksaa tehdä 67-vuotiaaksi asti”, Uotila sanoo.
"Olen digitaalisen markkinoinnin asiantuntija ja intohimoinen data-analytiikan seuraaja. Kirjoitan Diginissä siitä, miten teknologia vaikuttaa liiketoimintaan ja yhteiskuntaan."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.