Sisä-Suomen poliisi on saanut päätökseen laajan esitutkinnan, jossa suomalaisia kuluttajia huijattiin tietojenkalasteluviesteillä ja pankkien nimissä tehdyillä puheluilla. Viranomaisten mukaan rikollinen toiminta ajoittui pääosin marraskuun 2024 ja syyskuun 2025 välille, ja sitä johdettiin osittain Alankomaista käsin.
Huijausten kohteeksi joutui kymmeniä suomalaisia. Poliisin arvion mukaan tutkinnalla estettiin yhteensä noin puolen miljoonan euron rikosvahingot. Jo toteutuneista vahingoista noin 250 000 euroa aiheutui pankkien nimissä tehdyistä huijauspuheluista, ja summasta on saatu palautettua noin 170 000 euroa.
Viestit ohjasivat valesivustoille
Huijausketju alkoi massoittain lähetetyillä tekstiviesteillä ja muilla tietojenkalasteluviesteillä. Viesteissä esiinnyttiin muun muassa poliisina ja veroviranomaisina, mikä teki yhteydenotoista uskottavampia suomalaisille vastaanottajille. Linkit johtivat virallisen näköisille valesivustoille, joilla käyttäjiä pyydettiin syöttämään henkilötietojaan.
Kalasteltuja tietoja hyödynnettiin myöhemmin puheluissa. Rikoksista epäillyt esiintyivät pankkien työntekijöinä ja pyrkivät herättämään luottamusta kertomalla uhreille heidän omia tietojaan. Tavoitteena oli saada uhri siirtämään rahaa tai luovuttamaan verkkopankkitunnuksensa ja muita tunnistautumistietoja.
”Hei äiti” -huijauksissa vedottiin kiireeseen
Esitutkinnassa paljastui myös Suomessa tuttu huijausmalli, jossa rikollinen esiintyy vastaanottajan lapsena tai muuna läheisenä. WhatsAppissa lähetetyissä ”hei äiti” - ja ”hei isä” -viesteissä väitettiin puhelimen rikkoutuneen ja pyydettiin kiireellisesti rahaa esimerkiksi uuden laitteen hankintaan.
Viestit lähetettiin rekisteröimättömistä prepaid-liittymistä. Poliisi takavarikoi kotietsinnässä simbox-laitteen, jolla voidaan hallita useita SIM-kortteja ja lähettää samanaikaisesti suuria määriä tekstiviestejä. Teknologia mahdollistaa huijausten laajamittaisen automatisoinnin ja vaikeuttaa lähettäjän jäljittämistä verrattuna yksittäisestä puhelimesta lähetettyihin viesteihin.
”Hei äiti” -viestejä lähetettiin kesäkuun lopun ja elokuun lopun välisenä aikana vuonna 2025. Myöhemmin Helsingissä järjestettiin poliisin mukaan vastaavanlainen massalähetys. Näihin tapauksiin liittyneiden rikosepäilyjen taloudellinen vahinko oli noin 44 000 euroa, josta noin 8 630 euroa on palautettu.
Suomalaisia rekrytoitiin ulkomaille soittajiksi
Poliisin tutkinnan perusteella rikossarjan taustalla toimi myös ulkomaalaisia vastuuhenkilöitä. Suomalaisia epäiltyjä rekrytoitiin Alankomaihin, missä tietojenkalasteluviestien lähettäminen ja huijauspuhelut alkoivat jo loppuvuodesta 2024.
Kahta suomalaismiestä epäillään puheluiden soittamisesta ja kahta muuta suomalaista rikosten mahdollistamisesta. Kaikki neljä ovat olleet vangittuina. Puhelut tehtiin Alankomaista suomalaisia liittymiä käyttäen, mikä lisäsi yhteydenottojen uskottavuutta suomalaisesta näkökulmasta.
Ulkomaalainen pääepäilty vangittiin poissaolevana Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Hollannin viranomaisten kanssa tehdyn yhteistyön jälkeen hänet luovutettiin Suomeen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella kesäkuussa 2026. Esitutkinnan mukaan hän vastasi muun muassa huijaussoittajien rekrytoinnista ja heidän matkajärjestelyistään.
Mitä suomalaisen kannattaa tarkistaa?
Tapaus osoittaa, kuinka tietojenkalasteluviestit, puhelinhuijaukset ja SIM-kortteja hyödyntävä teknologia voidaan yhdistää tehokkaaksi rikolliseksi toimintamalliksi. Suomalaisille kuluttajille tärkeä perussääntö on, ettei pankkitunnuksia, korttitietoja tai vahvistuskoodeja luovuteta viestissä olevan linkin tai puhelun perusteella.
Jos läheinen pyytää rahaa WhatsAppissa, pyyntö kannattaa varmistaa soittamalla hänelle entuudestaan tuttuun numeroon. Pankkiin ja viranomaisiin tulee myös ottaa itse yhteyttä virallisia kanavia pitkin, ei epäilyttävän viestin kautta.
Laajasta tutkinnasta laadittiin 65 esitutkintapöytäkirjaa. Poliisin mukaan kokonaisuus edellytti tiivistä yhteistyötä Suomen ja Hollannin viranomaisten välillä. Tapaus korostaa, että digihuijausten torjunta vaatii sekä käyttäjien valppautta että kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.