Meta pilotoi datakeskusrobotteja: huolto automatisoituu

Robottikäsivarsi kurottaa vilkkuvien valojen ja kuuman metallin sokkelossa. Ihmiskäsiä ei näy. Meta-yhtiölle näky ei ole enää tieteiskirjallisuutta, vaan käynnissä oleva kokeilu.

Meta on käynnistänyt pilottikokeet roboteilla, joiden on määrä hoitaa fyysisiä huoltotehtäviä yhtiön datakeskuksissa. Tämä voi vähentää merkittävästi palvelinsalien käytävillä työskentelevien työntekijöiden määrää. Hanke on vasta alkuvaiheessa, mutta yhtiö testaa useiden robotiikkayritysten laitteistoja, muun muassa ABB:n, Kinovan ja pienemmän Watney Roboticsin ratkaisuja.

Toimittajien robottikäsivarsia arvioidaan käytännön tehtävissä, kuten ylikuumentuneiden verkkokaapelien vaihdossa, räkkeihin asennettujen palvelinten virtakytkinten painamisessa ja muissa toistuvissa toimenpiteissä, joita teknikot tekevät laitevian sattuessa. Tehtävät ovat lyhyitä ja toistuvia – juuri sellaisia, jotka soveltuvat automatisoitaviksi.

Jos kokeet onnistuvat, Kinovan käsivarsi voisi korvata jopa 80 prosenttia fyysisestä työkuormasta joissakin tiloissa. Arvion esitti nimettömänä pysyttelevä Meta-työntekijä. Hänen mukaansa tiimi uskoi alun perin fyysisten työtehtävien olevan ohjelmistotyötä paremmin suojassa automaatiolta, mutta laskelmat muuttuvat nopeasti.

Miksi kiire? Datakeskusten kustannuksista valtaosa syntyy laitteistoista. Suuria kielimalleja ja muita tekoälyjärjestelmiä pyörittävät kalliit sirut muodostavat nykyisin suuren osan pääomakuluista. Räkkien ja kiihdyttimien hintaan verrattuna paikallinen työvoima on suhteellisen pieni menoerä. Epätasapaino tekee huollon automatisoinnista paitsi houkuttelevaa myös järkevää: seisokit vähenevät, korjaukset nopeutuvat ja ihmiset voidaan vapauttaa arvokkaampiin tehtäviin.

Fyysisten tehtävien automatisointiin liittyy silti käytännön haasteita. Robottien on toimittava luotettavasti ahtaissa ja kuumissa ympäristöissä sekä selviydyttävä sekavista ja arvaamattomista vioista. Niiden on kyettävä työskentelemään turvallisesti sähkölaitteiden kanssa ja käsittelemään hankalia kaapeleita ja liittimiä riittävällä tarkkuudella. Näissä tehtävissä ihmiset pärjäävät yhä monissa tilanteissa paremmin.

Metan hanke vaikuttaa tarkoituksella varovaiselta: varhaiset pilotit keskittyvät tarkasti määriteltyihin, toistuviin tehtäviin täydellisen korvaamisen sijaan. Yhtiö testaa sekä vakiintuneiden teollisuusvalmistajien, kuten ABB:n, käsivarsia että Kinovan ja muiden ketteriä cobot-malleja selvittääkseen, mikä ratkaisu tarjoaa parhaan tasapainon ulottuvuuden, nopeuden ja luotettavuuden välillä.

Työntekijöille näkymä on suoraviivainen mutta hämmentävä. “Luulimme, että fyysisiä tehtäviä tekevät ihmiset olisivat turvassa vielä jonkin aikaa”, työntekijä sanoi. “Kävi ilmi, etteivät ole enää. Tämä koskee monia meistä.” Kommentti kuvastaa teknologia-alan laajempaa jännitettä: kun tekoäly ja robotiikka parantavat järjestelmien suorituskykyä, vaikutukset työpaikkoihin ovat välittömiä ja epätasaisia.

Metan tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta robotiikkakokeita.

Seuraavat askeleet riippuvat tuloksista: pystyvätkö robotit vastaamaan ihmisen harkintakykyyn kaoottisissa tilanteissa, millaiseksi käyttöön otettavien järjestelmien kustannuskäyrä muodostuu ja miten yritykset tasapainottavat automaation työvoimapolitiikkansa kanssa. Joka tapauksessa datakeskusten hiljaiseen huminaan saattaa pian sekoittua mekaanisten käsien surina – ja samalla alkaa uusi luku digimaailman ylläpidossa.