Videopuhelukiristys yleistyy Suomessa – näin suojaudut

Sosiaalisen median ja viestisovellusten videopuhelut ovat suomalaisille arkipäivää, mutta niiden kautta alkava yhteydenpito voi muuttua nopeasti vakavaksi rikokseksi. Itä-Suomen poliisi kertoo saaneensa kesän aikana tietoonsa yli kymmenen tapausta, joissa uhreja on kiristetty seksuaalisella materiaalilla. Kohteeksi on joutunut niin alaikäisiä kuin aikuisia.

Rikollinen voi aloittaa keskustelun ystävällisesti esimerkiksi Instagramissa, Snapchatissa, TikTokissa tai viestisovelluksessa. Keskustelu siirtyy usein nopeasti henkilökohtaisiin aiheisiin, minkä jälkeen uhria pyydetään videopuheluun tai lähettämään paljastavia kuvia. Puhelu voidaan tallentaa ilman suostumusta, ja kuvista voidaan ottaa kopioita, vaikka käyttäjä luottaisi sovelluksen katoaviin viesteihin.

Tekoäly tekee uhkauksista uskottavampia

Poliisin mukaan rikolliset ovat hyödyntäneet osassa tapauksista tekoälyä kuvien muokkaamiseen. Kuvamateriaaliin voidaan lisätä keinotekoisesti alastomuutta tai muuta arkaluonteista sisältöä. Tällaisia deepfake-kuvia ja muuta manipuloitua sisältöä käytetään painostuksen tehostamiseen, vaikka alkuperäinen kuva ei olisi ollut seksuaalinen.

Alle 18-vuotiaasta otettu alastomuutta sisältävä kuva tai video lukeutuu lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävään materiaaliin eli CSAM-luokkaan. Materiaalin jakaminen tai edelleen lähettäminen on vakava asia. Kun kuva tai video on päätynyt verkkoon, sen poistumista kaikista palveluista ja laitteista on erittäin vaikea varmistaa.

Millaisia maksupyyntöjä rikolliset esittävät?

Kun tallenne tai kuva on saatu haltuun, kiristäjä vaatii rahaa ja uhkaa levittää materiaalin uhrin ystäville, perheelle tai seuraajille. Maksua voidaan pyytää lahjakortteina, kryptovaluuttana tai kansainvälisten maksupalvelujen kautta. Poliisin tietoon tulleissa tapauksissa rahaa on päätynyt muun muassa Nigeriaan. Vaatimukset voivat vaihdella muutamista kymmenistä euroista useisiin tuhansiin euroihin.

Rikollinen saattaa ensin tutkia uhrin julkisia profiileja, seuraajia ja yhteystietoja. Siksi avoin käyttäjätili, julkinen kaverilista tai liian laajasti näkyvät profiilitiedot voivat helpottaa painostamista. Suomessa käytettävien palveluiden tietosuoja-asetukset vaihtelevat, mutta lähes kaikissa sovelluksissa voi rajoittaa yhteydenottoja, piilottaa seuraajalistoja ja estää epäilyttäviä käyttäjiä.

Näin suojaat itsesi sosiaalisessa mediassa

• Älä lähetä alastonkuvia tai muuta arkaluonteista materiaalia henkilölle, jota et varmasti tunne myös verkon ulkopuolella.
• Muista, että videopuhelu voidaan tallentaa toisella laitteella, vaikka sovellus ilmoittaisi kuvakaappauksesta.
• Tarkista yksityisyysasetukset ja rajoita tuntemattomien lähettämiä viestejä, puheluita ja kaveripyyntöjä.
• Pidä käyttöjärjestelmä, sovellukset ja tietoturvaominaisuudet ajan tasalla.
• Suhtaudu varauksella profiiliin, joka vaikuttaa liian nopeasti läheiseltä tai painostaa seksuaalissävytteiseen keskusteluun.

Sovellusten ominaisuudet, kuten katoavat viestit, ilmoitukset kuvakaappauksista ja päästä päähän -salaus, parantavat yksityisyyttä, mutta eivät estä vastaanottajaa tallentamasta sisältöä ulkoisella laitteella. Näitä toimintoja ei siksi pidä pitää täydellisenä suojana.

Älä maksa kiristäjälle – tallenna todisteet

Poliisin ohje on selkeä: kiristäjän vaatimuksiin ei yleensä kannata suostua. Maksaminen ei takaa materiaalin poistamista, vaan vaatimukset voivat jatkua ja kasvaa. Katkaise yhteydenpito, estä käyttäjä ja tallenna ennen poistamista viestit, profiilin käyttäjänimi, maksupyynnöt, tilitiedot, puhelinnumerot ja mahdolliset kuvakaappaukset.

Tapauksesta kannattaa tehdä rikosilmoitus mahdollisimman nopeasti. Suomessa apua voi hakea myös luotettavalta läheiseltä, koulusta, työterveyshuollosta tai muilta viranomaisilta. Alaikäisen ei pidä jäädä tilanteen kanssa yksin. Häpeä ja pelko ovat tavallisia reaktioita, mutta vastuu on aina kiristäjällä, ei uhrilla.

Videopuhelut ja pikaviestit ovat hyödyllisiä työkaluja niin vapaa-ajalla kuin työelämässäkin, mutta digitaalinen luottamus kannattaa rakentaa rauhassa. Ennen kuvan lähettämistä tai videopuheluun osallistumista on hyvä pysähtyä pohtimaan, voisiko materiaalista olla haittaa, jos se tallennetaan ja jaetaan eteenpäin.