Miksi Venäjän kyberuhat koskettavat suomalaisia juuri nyt?

Suomi ei ole irrallaan Venäjän hybridioperaatioista, mutta niiden toteutustavat voivat poiketa muualla Euroopassa nähdyistä. Vaasan yliopiston työelämäprofessori ja hybridiuhkien asiantuntija Hanna Smith arvioi Ylen haastattelussa, että Venäjän vaikuttaminen Suomessa painottuu etenkin kyberympäristöön.

Suomessa on tullut julki vain vähän Venäjään yhdistettyjä fyysisiä sabotaasitapauksia. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta. Fyysisten iskujen toteuttaminen Suomessa on haastavaa, kun taas verkkovakoilua, tietomurtoja ja muuta digitaalista vaikuttamista voidaan tehdä huomaamattomammin ja pienemmällä riskillä.

Verkkovakoilu ja tietomurrot ovat jatkuva riski

Kyberhyökkäysten kohteina ovat esimerkiksi viranomaiset, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kriittinen infrastruktuuri. Julkisuuteen päätyvät yleensä vain onnistuneet tai muuten merkittävät tapaukset. Hyökkäyksen tekijää ei myöskään aina pystytä aukottomasti tunnistamaan.

Suomalaisille organisaatioille tämä korostaa monikerroksisen kyberturvan merkitystä. Käytännössä siihen kuuluvat vahva tunnistautuminen, ajantasaiset ohjelmistopäivitykset, henkilöstön koulutus, varmuuskopiot ja lokien jatkuva seuranta. Pienille ja keskisuurille yrityksille pilvipalveluiden tietoturva ja suomalaiset kyberturvakumppanit voivat tarjota kustannustehokkaan keinon parantaa suojausta.

Suomen turvallisuuskulttuuri on muuttunut

Ukrainan sodan myötä Suomessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota kriittisen infrastruktuurin valvontaan ja viranomaisten tiedonvaihtoon. Energia-, liikenne-, viestintä- ja finanssisektorin toimintavarmuus vaikuttaa suoraan kuluttajiin, yrityksiin ja digitaalisten palveluiden saatavuuteen.

Euroopan hybriditurvallisuus kiristyy

Venäjän Euroopalle muodostama hybridiuhka on jälleen noussut esiin. Saksa on ilmoittanut pitävänsä Venäjää vastuussa Leipzig/Hallen lentokentältä elokuun alussa löytyneestä räjähdedroonista. Tapaus johti Venäjän suurlähettilään kutsumiseen puhutteluun useissa maissa, myös Suomessa.

Suomalaisille teknologia-ammattilaisille ja kuluttajille viesti on selvä: kyberturva ei ole enää vain IT-osaston vastuulla. Digitaalisten palveluiden turvallisuus, medialukutaito ja epäilyttävien viestien tunnistaminen ovat yhä tärkeämpiä osia arjen ja liiketoiminnan riskienhallintaa.