Miksi Suomen kyberturva tarvitsee kiireesti lisärahoja

Suomi on lisännyt sotilaallista puolustuskykyään viime vuosina, mutta samalla kyberturvallisuuden kentällä on alkanut kuulua hälyttäviä ääniä. Keskeiset turvallisuusviranomaiset — muun muassa Liikenne- ja viestintäministeriön kyberturvallisuusjohto, Suojelupoliisi, Puolustusvoimien tiedustelu ja Traficom — ovat varoittaneet, että resurssit eivät vastaa kasvavia kyberuhkia. Nimelliset lisäykset Kyberturvallisuuskeskukselle (KTK) ovat osin syöty Traficomin leikkauksilla, ja osa rahoituksesta on ollut budjettisiirtoja Huoltovarmuuskeskuksen ja KTK:n välillä.

Miksi lisärahoitus on Suomelle kriittinen

Kasvavat tehtävät ja sääntely

Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävät, valvontavelvoitteet ja tukipyyntöjen määrä ovat kasvaneet: vakavat tapaukset, uhkatiedon jakaminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaativat uusia resursseja. Ilman arviolta noin kymmenen miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta kansallisen kyberturvan valvonta, häiriötilanteiden hallinta ja yrityksille tarjottavat palvelut jäävät vajaiksi.

Hybridisodankäynnin ja informaatiouhkien kasvu

Venäjän käyttämä hybridisodankäynti ja jatkuva informaatiovaikuttaminen nostavat kyberuhkien tason pysyvästi korkeammalle. Näihin operaatioihin sisältyy aina myös informaatio- ja kyberulottuvuus, joten puutteet informaatiopuolustuksessa ja kyberturvassa altistavat Suomen turhaan vaikutusyrityksille ja hyökkäyksille.

Tuote- ja palveluominaisuudet: mitä tarvitsemme

Suomalaiset toimijat — julkinen sektori ja yritykset — tarvitsevat kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka ovat saatavilla myös suomeksi:

• SOC-palvelut (Security Operations Center): 24/7-valvonta, hälytykset ja incident response suomeksi.
• EDR/XDR: päätepisteiden havaitseminen ja laajempi korrelaatio, joka estää leviämisen.
• SIEM ja uhkatiedustelu (threat intelligence): reaaliaikainen lokien analysointi ja kansainvälisten uhkatietojen hyödyntäminen.
• Haavoittuvuusskannaus ja patch management: automaatio korjausten priorisointiin.
• Managed Detection & Response (MDR): erityisesti pk-yrityksille kustannustehokas vaihtoehto.

Vertailu: kotimaiset vs. kansainväliset palvelut

Kotimaiset toimijat tarjoavat usein parempaa lokalisoitua tukea ja suomenkielisen incident response -palvelun, mikä on kriittistä kriisitilanteessa. Kansainväliset pilvipohjaiset ratkaisut puolestaan voivat tarjota laajempaa uhkatietoa ja skalautuvuutta, mutta niissä on huomioitava tietosuoja- ja toimitusvarmuuskysymykset sekä mahdollinen riippuvuus ulkomaisista alustoista. NIS2-direktiivin ja kansallisen lainsäädännön myötä yritysten velvollisuudet kasvaa, ja tämä lisää tarvetta suomalaisille hallituille palveluille.

Hyödyt ja käyttötapaukset suomalaisille

Kyberturvan riittävä rahoitus suojaa paitsi valtion kriittisiä palveluita myös suomalaisten yritysten liiketoimintaa: pankki- ja terveydenhuoltojärjestelmien toimivuus, teollisuuden toimitusketjut ja IoT-laitteet tehtailla ovat esimerkkejä. Käyttötapauksia ovat mm. nopea tilanneanalyysi hyökkäyksen sattuessa, digitaalinen kriisiviestintä suomeksi, ja yritystason jatkuva monitorointi esimerkiksi pilviympäristöissä.

Miksi investointi on kustannustehokas

Kyber- ja verkkoturvallisuus eivät ole ilmaista, mutta ne ovat halpaa verrattuna sotilaalliseen kalustukseen tai hyökkäyksen aiheuttamiin taloudellisiin tappioihin. Ennaltaehkäisy, järjestelmien koventaminen ja valmiusvastaukset vähentävät downtimea, tietovuotoja ja mainehaittoja, jotka voivat koitua yrityksille ja kansalaisille kalliiksi.

Lopuksi: päätöksentekijöille ja markkinalle

Politiikan tekijöiden tulisi tunnistaa informaatiopuolustuksen ja kyberturvallisuuden yhtenäinen rooli kansallisessa turvallisuudessa ja varmistaa pitkäjänteinen rahoitus. Markkinassa on tarjolla sekä kotimaisia että kansainvälisiä palveluntarjoajia; julkisella sektorilla on kannuste tukea kotimaisia toimijoita, jotka tarjoavat suomenkielistä tukea ja regulaationmukaista palvelua. Suomen digitaalisesti kehittynyt yhteiskunta, laaja pilvipalvelujen käyttö ja teollisuuden IoT-integraatiot tekevät investoinneista kyberturvallisuuteen paitsi välttämättömiä myös kilpailuetuja luovia.