Datakeskukset ja kybervakoilu: riski Suomen digiturvalle

Suojelupoliisi (Supo) varoittaa, että autoritääriset valtiot hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Ilmiö koskee etenkin datakeskuksia, joissa asiakkaiden tunnistus ja taustatarkastus ovat puutteellisia. Supon mukaan haitallinen toiminta datakeskusten kautta on kasvanut samoissa määrin kuin keskusten käyttöönotto Suomessa ja viranomaisilta saatujen pyynnöt ovat lisääntyneet.

Miten datakeskukset muodostavat riskin Suomelle?

Kun merkittäviä asiakkuuksia ei tunnisteta tai monitoroida riittävästi, ulkomaiset tiedustelupalvelut voivat hyödyntää paikallista infraa kohdistettuihin kyberoperaatioihin. Tämä uhkaa paitsi kansallista turvallisuutta myös Suomen kumppanimaiden tietoja ja yritysten liiketoimintasalaisuuksia. Ilmiö on osa globaalia trendiä, jossa infrastruktuurin sijainti ja omistus voivat vaikuttaa riskiarvioihin.

Keskeiset uhat

• Etäyhteyksien observointi ja liikenteen sieppaus
• Palveluiden väärinkäyttö kohdennettuihin vakoiluoperaatioihin
• Puutteelliset KYC-prosessit ja auditointioikeudet

Datakeskusten turvallisuusominaisuudet ja vertailu

Hyvä datakeskus tarjoaa fyysisen turvan, redundanssin, salaustekniikat (encryption at rest ja in transit), SOC-monitoroinnin, IDS/IPS-järjestelmät sekä läpinäkyvät auditointikäytännöt. Suomen markkinassa paikalliset toimijat korostavat usein tietosuojaa ja GDPR-yhteensopivuutta, mutta myös globaalit pilvipalveluntarjoajat tarjoavat alueellisia palveluita ja standardisoituja turvallisuussertifikaatteja.

Ominaisuuksien vertailu

Paikalliset datakeskukset voivat tarjota parempaa läpinäkyvyyttä ja suomalaista tukea, kun taas suuret kansainväliset pilvipalvelut tuovat skaalautuvuutta ja valmiita tietoturvaratkaisuja. Yritysten kannattaa arvioida: omistus, auditointioikeudet, asiakkaan tunnistus (KYC), salaustasot ja SOC-kyvykkyydet.

Mitä suomalaisyritysten ja kuluttajien kannattaa tehdä?

Suomalaisyritysten on lisättävä due diligenceä datakeskusvalinnoissa: vaadi KYC-prosesseja, auditointioikeuksia ja läpinäkyvyyttä sopimuksiin. Julkishallinnon ja yritysten tulisi yhdessä ajaa lainsäädännön kehitystä, joka mahdollistaa ennakoivan tiedonvaihdon merkittävistä datakeskushankkeista viranomaisille. Käytännön tasolla kannattaa hyödyntää salausta, yksityisiä verkkoja (VPN/MPLS), ja SOC-palveluita riskien pienentämiseksi.

Ilmiö ei ole vain Suomen ongelma, vaan osa laajempaa globaalia kehitystä. Silti Suomessa on mahdollisuus hyödyntää paikallista lainsäädäntöä, osaavaa kyberturva-alaa ja vastuullisia palveluntarjoajia vähentämään riskejä.