Miksi datakeskukset ovat Suomen tulevaisuuden investointi?

Datakeskusten kasvu on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Viime vuosina uusia konesaleja on saatu käyttöön ja suunnitteluasteella tai esiselvityksissä on satoja hankkeita Euroopassa. EK:n seurannan mukaan Suomessa on otettu käyttöön useita uusia datakeskuksia, investointipäätöksiä ja suunnitelmia kertyy kymmeniä, mikä kertoo alan nopeasta paisumisesta.

Hallitus, tukiohjelma ja rekisteröintivelvoite

Hallitus on valmistellut valtiontukiohjelmaa datakeskusten houkuttamiseksi. Tuen ajatellaan perustuvan osin veronpalautuksiin sähkönkulutuksen perusteella. Tuki olisi suunnattu niille keskuksille, jotka tuottavat kansantaloudellista lisäarvoa työllistämisen, verotulojen tai innovaatioiden kautta ja jotka pystyvät osoittamaan parempaa energiatehokkuutta tai hukkalämmön hyödyntämistä.

Suunniteltu rekisteröintivelvoite toisi viranomaisille paremman tilannekuvan investoinneista ja toiminnasta, ja se voisi tukea myös turvallisuuden ja kriittisten vaikutusten arviointia. Rekisteröinti herättää kuitenkin kysymyksiä toimintatavoista, erityisesti colocation-tiloja kohtaan, joissa palveluiden ylläpitäjä ei aina tiedä tarkasti käyttäjien palveluita tai niiden alkuperää.

Energia ja joustot: realistista vai toiveajattelua?

Yksi keskustelun kuumimmista teemoista on datakeskusten vaikutus sähkön kysyntään ja verkon joustoon. Raportit korostavat, että parhaat investoinnit osallistuvat sähköverkon vakauden ylläpitoon joustotoiminnoilla. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että todellinen jousto on rajallista. Varavoimana käytettävät dieselgeneraattorit eivät ole ympäristöystävällinen ratkaisu ja vaativat laajat ympäristöluvat. Sähkökatkon sattuessa datakeskuksen pitää pystyä turvaamaan toiminta, mutta se ei välttämättä tarkoita merkittäviä kuormansiirtoja verkkoon normaalioloissa.

Energiaratkaisut ja hukkalämmön hyödyntäminen

Datakeskusten tekniset ominaisuudet vaikuttavat suoraan niiden arvoon Suomelle. Energiatehokkuus, jäähdytysratkaisut, hukkalämmön talteenotto ja modulaarisuus ovat keskeisiä tuotekriteerejä. Keskusten kilpailukykyä lisäävät myös sertifioidut käytännöt, korkea redundanssi, matala PUE-luku ja kyky tarjota colocation- tai hyperscale-palveluita. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa on esimerkki paikallisesta hyödystä, joka voi kiinnostaa kuntia ja energia-alan toimijoita myös lähellä sijaitsevia markkinoita kuten Liettuaa ja Lietuvalle suuntautuvia yhteistyömahdollisuuksia.

Turvallisuus ja regulaatio

Rekisteröintivelvoite ja yhteistyö turvallisuusviranomaisten kanssa ovat hallituksen linjauksissa keskeisiä. On tärkeää määritellä, millä perusteilla valtion tuki myönnetään ja kuinka kansallinen turvallisuus huomioidaan ilman, että tukipäätökset perustuvat satunnaisiin arvioihin tietystä palvelusta. Tämä on relevanttia myös verrattaessa Suomen tilannetta Baltian alueeseen esimerkiksi Vilniussa ja Kaunessa tapahtuvaan datakeskuskehitykseen, jossa markkinat ja regulaatio eroavat osin Suomen käytännöistä.

Hyödyt suomalaisille yrityksille ja loppukäyttäjille

Datakeskusten läsnäolo tarjoaa suomalaisille yrityksille nopeamman pääsyn pilviresursseihin, pienemmät latenssit paikallisiin palveluihin ja paremmat mahdollisuudet kehittää tekoäly- ja analytiikkapalveluita. Pienemmät viiveet ovat tärkeitä mm. teolliselle IoT:lle, peliyrityksille ja reaaliaikaisille palveluille. Colocation- ja pilvipalvelut mahdollistavat myös paikallisille startupeille ja liike-elämälle kustannustehokkaamman skaalautumisen ilman suuria alkuinvestointeja.

Use caseja

• AI-koulutus ja inferenssi lähellä datalähteitä
• Pelipalvelinten ja sisällönjakoverkkojen optimointi
• Teollisuuden reaaliaikainen valvonta ja analytiikka
• Hukkalämmöllä lämmitettävät asuinalueet tai teollisuuslaitokset

Vertailu Baltiaan ja Pohjoismaihin

Suomi on saanut nopeasti kiinni Ruotsin ja Norjan vauhtia datakeskusinvestoinneissa. Vertailussa Liettuan markkinat, kuten Vilniuksen ja Kaunaksen tarjoamat kapasiteetit, toimivat vaihtoehtoisina paikkakuntina eurooppalaisille toimijoille. Liettua ja muut Baltian maat ovat kiinnostavia etenkin yrityksille, jotka hakevat vaihtoehtoisia hinta- ja regulaatiomalleja. Suomen vahvuus on vakaassa sääntely-ympäristössä, viileässä ilmastossa ja läheisyydessä pohjoismaisiin markkinoihin.

Päätelmä: mitä Suomessa tulisi vaatia datakeskuksilta?

Suomen kannalta tärkeintä on laatia tukimalli, joka suosii aidosti lisäarvoa tuottavia keskuksia. Ehdotettavia vaatimuksia ovat energiatehokkuus, hukkalämmön hyödyntäminen, läpinäkyvä rekisteröinti, yhteistyö turvallisuusviranomaisten kanssa sekä selkeä vaikutusarvio työllistämiselle ja innovaatioekosysteemille. Näin varmistetaan, että investoinnit palvelevat sekä yrityksiä että suomalaisia veronmaksajia pitkällä aikavälillä.