Suomi tarvitsee vauhtia tekoälyn hyödyntämiseen nyt

Tekoäly muuttuu nopeasti teknologiseksi perustaksi, joka vaikuttaa suoraan suomalaisten yritysten kilpailukyvyn, julkishallinnon palveluiden ja kansallisen turvallisuuden tulevaisuuteen. Kansanedustaja Pauli Kiurun ja muiden asiantuntijoiden tavoin myös suomalaiset päättäjät ja organisaatiot joutuvat puntaroimaan sääntelyn ja nopean käyttöönoton välistä tasapainoa: liian tiukka lainsäädäntö voi hidastaa hyötyjä, mutta laiminlyönnit altistavat riskeille.

Tilannekuva Suomessa

Valtiontalouden tarkastusviraston analyysi osoittaa, ettei valtionhallinnossa ole vielä yhtenäistä ja ajantasaista kuvaa tekoälyn käytöstä. Samalla Valtiovarainministeriö arvioi, että tekoälyn tuottavuus- ja säästöpotentiaali julkisella sektorilla on jo nyt satoja miljoonia euroja vuodessa ja voi nousta 2030-luvulla jopa useisiin miljardeihin. Tämä korostaa tarvetta koordinoiduille hankkeille ja suomenkielisten tekoälyratkaisujen kehittämiselle.

Mahdollisuudet ja käytännön sovellukset

Tuottavuus ja palveluiden laadun parantaminen

Tekoäly voi automatisoida rutiinitehtäviä, parantaa asiakaspalvelua (suomenkieliset chatbotit), nopeuttaa päätöksentekoa ja tehostaa prosesseja terveydenhuollossa, verohallinnossa ja kunnissa. Kokoluokaltaan hyödyt näkyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä julkisissa organisaatioissa.

Puolustus ja kyberturvallisuus

Autonomiset järjestelmät, tiedusteludatan analysointi ja kyberpuolustus ovat esimerkkejä alueista, joissa tekoälyllä on strateginen merkitys. Euroopassa ja Suomessa on tärkeää ymmärtää nämä vaikutukset ja varmistaa turvallinen käyttö sekä kansainväliset normit.

Tuotevertailu: paikalliset vs. globaalit palvelut

Suomen markkinoilla kilpailevat globaalit pilvipalvelut ja paikalliset kehittäjät, jotka tarjoavat suomenkielistä tukea ja tietosuojalähtöisiä ratkaisuja. Paikalliset toimijat usein tarjoavat parempaa GDPR-yhteensopivuutta ja kielen tukea, kun taas suuret pilvipalvelut tuovat skaalautuvuutta ja kehittyneitä mallipohjia (large language models).

Riskit, sääntely ja suositukset

Tekoälyn avulla saavutettavat hyödyt ovat merkittäviä, mutta myös riskit — vinoumat, tietosuojaongelmat ja väärinkäytöt — vaativat selkeää lainsäädäntöä. EU:n tekoälyasetus (AI Act), GDPR ja kansallinen ohjaus tulee sovittaa siten, että sääntely toimii kehityksen mahdollistajana eikä jarruna. Päätöksentekijöiden on arvioitava riskejä suhteessa käyttämättä jättämisen kustannuksiin.

Mitä suomalaiset yritykset ja julkinen sektori voivat tehdä nyt?

Investoida pilotointeihin, kehittää suomenkielisiä malleja, parantaa datanhallintaa ja kouluttaa henkilöstöä. Koordinoitu kansallinen strategia, jossa yhdistyvät tutkimus, yritykset ja julkishallinto, nopeuttaa vastuullista käyttöönottoa ja maksimoi hyödyt suomalaisille käyttäjille ja markkinoille.