Tekoäly muuttaa sijoituksia — Baltian startupien opit

Startup Fair 2025 -tapahtumassa Vilnassa järjestetty paneeli keräsi yhteen kansainvälisiä sijoittajia keskustelemaan siitä, miten globaalit sijoitustrendit ja tekoälyn nousu muokkaavat tulevaisuutta — erityisesti Baltian alueen perustajien ja sijoittajien näkökulmasta.

Panelistit ja miksi he olivat paikalla

Paneeli nimeltään "Money Talks: Global Trends You Can't Ignore" toi lavalle kokeneita sijoitusammattilaisia eri puolilta maailmaa: Iso-Britanniasta, Pohjolasta, Aasiasta ja mantereelta Euroopasta. Keskustelua moderoi Donatas Keras Practica Capitalista, ja hänen vierainaan olivat Jaewoong Choi (Woori Technology Investment), Rebecka Lothman Ryda (Norrsken Evolve), Guy Ward Thomas (DN Capital) ja Mehmet Atici (Bek Ventures).

Mitkä olivat paneelin odotukset?

Keras avasi tilaisuuden kertomalla, että keskustelu rakentuu kahdelle tasolle: ensin tarkastellaan AI-startupien kasvumalleja, rahavirtoja ja sitä, miten sijoittajat niitä arvioivat. Toiseksi käsitellään laajempaa strategista näkökulmaa — kuinka tekoäly muokkaa taloutta ja miten sijoitusteoreettoja täytyy päivittää vastaamaan uutta kokonaiskuvaa.

Esittelyt: kansainväliset näkökulmat Vilnaan

Rebecka Lothman Ryda — pre-seed ja markkinanrakentajat

Rebecka kertoi edustavansa Norrsken Evolven uutta rahastoa, joka keskittyy pre-seed-vaiheen sijoituksiin erityisesti kestävyys- ja resilienssiteknologioissa. Hän oli innoissaan Vilnan kasvavasta startup-ekosysteemistä ja mainitsi, että Liettua alkaa kiilata ohi Virossa kauppojen määrässä. Norrsken haluaa olla kädet saveen -tyyppinen sijoittaja, joka auttaa perustajia rakentamaan vankkoja perustoja varhaisessa vaiheessa.

Guy Ward Thomas — sarja-A -fokus ja näyttävät irtautumiset

DN Capitalin Guy kertoi, että hänen rahastonsa on 25-vuotias ja keskittyy Series A -vaiheeseen kuluttaja- ja yritysohjelmistoihin. Hän nosti esiin Cognigy-löydön, jonka myyminen NICE Systemsille oli Euroopan mittakaavassa merkittävä AI-irtautuminen. Guy summa: hän on Vilnassa etsimässä seuraavaa vastaavaa menestystarinaa.

Jaewoong Choi — Korean laajemmat strategiat ja sijoitusvirrat

Jaewoong kuvasi Woori Technology Investmentin olevan yksi Korean suurista pääomasijoittajista, yli 30 vuoden kokemuksella. Hänen tavoitteensa Vilnassa oli etsiä globaaliin standardiin kykeneviä startup-yrityksiä — yrityksiä, joilla on mahdollisuus skaalautua maailmanlaajuisesti ja vastata sekä teknisiin että markkinaodotuksiin.

Mehmet Atici — varhaisen vaiheen ja AI:n erikoistuminen

Bek Venturesin Mehmet esitteli firmansa globaalina varhaisen vaiheen rahastona, joka on sijoittanut pre-seedistä eteenpäin ja erityisesti uskoo vertikaaliseen AI:hin. Hän mainitsi Bekin saamasta tunnustuksesta viime vuosikymmenen menestyneimpänä sijoittajana ja painotti, että pienemmät, nousevat keskukset kuten Vilna voivat tuoda seuraavan syvänteknologian menestyjän.

Onko tekoäly mahdollistaja vai täydellinen uudistus?

Keskustelun ytimeksi nousi kysymys: onko tekoäly teknologia, joka mahdollistaa nykyisten prosessien parantamisen, vai kirjoittaako se koko järjestelmät uusiksi? Panelistit erosivat näkemyksissään — mutta yksi asia yhdisti heidät: muutos on käynnissä, vaikka sen muoto ja aikataulu vaihtelevat aloittain.

Rebecka: alustan muutos, mutta myös kuplariski

Rebecka näkee tekoälyn alustana, joka muuttaa tapaa rakentaa ja innovoida ohjelmistoja. Samalla hän varoitti kuplasta — investoinnit fyysisiin AI-omaisuuksiin ovat valtavat suhteessa nykyisiin liikevaihtolukuihin. Hän nosti esiin, että suuri osa yrityksistä rakentaa samanlaisia myynnin apuvälineitä eikä ratkaise suuria yhteiskunnallisia ongelmia, vaikka potentiaali olisi siellä.

Tilastomaisesti hän viittasi julkisiin lukuihin: triljoonaluokan investoinnit infrastruktuuriin verrattuna nykyisiin miljarditason tuottoihin, mikä voi vaatia vielä isompia tuloja, jotta sijoituksille saadaan realistinen tuotto.

Guy: se on uudelleenkirjoitus, aikataulu vaihtelee

Guy summasi tilanteen: kyse on alustamuutoksesta ja vain aika määrittelee, kuinka nopeasti sektori kääntyy. Joissakin toimialoissa, joissa investointitarve on suuri tai joissa ihmistyön osuus on merkittävä, muutos voi kestää pidempään. Mutta aloilla ilman vahvoja suojamuureja tullaan kokemaan nopea muutos.

Jaewoong: muutos on jo käynnissä — huomio myös robotiikkaan

Jaewoong kuvasi tekoälyn olevan läsnä jo nyt kaikilla toimialoilla ja korosti, että todellinen vallankumous tapahtuu, kun AI yhdistyy robotiikkaan. Tällöin muutos ei ole pelkkä ohjelmistopäivitys, vaan konkreettinen tapa muuttaa fyysisiä prosesseja ja tuotantoa.

Mehmet: varovainen realistisuus — emme ole vielä perillä

Mehmet tarjosi varovaisesti realistisemman näkökulman: vaikka hype viittaa alustamuutokseen, hänen mielestään suurin osa nykyisistä yrityksistä käyttää tekoälyä työkaluna eikä vielä alustan tavoin uudista arkkitehtuuria. Hän vertasi nykytilaa tietokantojen evoluutioon: alussa paljon innostusta, mutta todellinen muutos näkyi vasta myöhemmin, kun käyttötavat muuttuivat pysyvästi.

Atici myös huomautti skaalautuvuuden ongelmista: suurten kielellisten mallien suorituskyvyn kasvun suhde tuli loppuvaiheessa heikommaksi — lisää dataa tai käyttäjiä ei aina tuota samaa kilpailuetua.

Kasvu, mittarit ja mitä sijoittajat nyt vaativat

Perustajille yksi kriittisimmistä teemoista on kysymys kasvusta: täytyykö startupin näyttää hurjaa kasvua heti ollakseen kiinnostava sijoittajille? Panelistit vastasivat, että mittarit ja laatu ovat nyt ratkaisevampia kuin pelkkä nopeus.

Mitkä ovat tärkeimmät signaalit sijoittajille?

• Säilyvyys (retention) — sekä brutto- että nettoretention kertovat, onko tuote todellista arvoa tuottava.
• Bruttokate — onko liiketoiminnalla terve hinnoittelu ja kannattavuusmahdollisuus vai myydäänkö vain väliaikaisia alhaisella katteella toimivia ratkaisuja?
• Käyttö ja sitoutuminen — erityisesti varhaisvaiheen tuotteissa asiakkaiden aito sitoutuminen on merkki pitkän aikavälin arvosta.

Guy painotti, että korkeat kertoimet ovat perusteltuja vain, jos nämä elementit ovat kunnossa ja liikevaihto seuraa mukana. Rebecka puolestaan kritisoi marginaalien laiminlyöntiä ja lausui, että odotus tehokkaammista malleista, jotka korjaavat marginaaleja tulevaisuudessa, on riskialtis — kilpailu voi vain kiristyä tehokkuuden lisääntyessä.

Mehmet nosti esiin vertikaalisen AI:n tärkeyden. Sen sijaan, että pyrittäisiin rakentamaan yleismalleja, toimialakohtainen syvällinen osaaminen ja erikoistuminen synnyttävät todellisia kilpailuetuja ja vaikeammin kopioitavia suojamuureja.

Uudelleenmääritellyt markkinakoot: tehtäväkeskeinen ajattelu

Yksi keskustelun havainnoista oli, että perinteiset markkinakokonaisuuden arviointitavat eivät enää riitä. Guy esitti nyrkkisäännön: markkina-arvion on oltava tehtäväkeskeinen — laskettava tehtäväkohtaisesti, kuinka paljon tehokkuutta tekoäly voi lisätä ja kuinka usein kyseinen tehtävä voidaan automatisoida.

Sen sijaan, että pelkästään tarkastellaan nykyisiä ohjelmistokustannuksia, on nyt tärkeää arvioida myös työvoimakustannuksia ja se, millä tavalla AI korvaa ihmistyötä. Tätä kautta muodostuu uusi osoitettavissa oleva markkina (TAM), joka usein on tehtävä- ja sektorikohtainen.

Esimerkki markkinan rakentamisesta

Rebecka kertoi rahaston esimerkistä: yritys rakentaa tekoälykerrosta teollisiin akkuihin keskittyen keskikokoisissa saksalaisissa laitoksissa. Kyseinen markkina ei vielä muodollisesti ole olemassa, mutta koska ratkaisulla voidaan vähentää energiakustannuksia jopa 50 %, yritys voi luoda kokonaan uuden markkinan — heitä kutsutaan usein markkinanrakentajiksi.

Euroopan asema Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä

Paneeli siirtyi vertailemaan kansallisia strategioita. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on selkeästi valtavat strategiat ja pääomapohjat tekoälylle; Euroopan lähestymistapa on hajanaisempi. Kysymys kuuluu: voiko Eurooppa tai Baltia kilpailla näitä jättiläisiä vastaan?

Sovereign AI — mitä se tarkoittaa?

Jaewoong jakoi sovereign AI:n kolmeen osaan: datan suvereniteetti, infrastruktuurinen suvereniteetti ja valmistuksellinen suvereniteetti. Ilman kansallisia malleja ja omaa infrastruktuuria maat voivat menettää hallinnan datastaan ja eettisistä päätöksistään. Hän mainitsi Korean yritykset Naver ja Kakao esimerkkinä siitä, miten pienemmätkin maat voivat kehittää omaa kyvykkyyttään.

Mehmet: politiikka vs. käytännön prioriteetit

Mehmet totesi, ettei ole varmaa, haluaako Eurooppa edes käydä laajaa AI-politiikan keskustelua vielä. Hänen mielestään Eurooppa on jäämässä jälkeen, ja vaikka VC-yhteisöt voisivat pyrkiä vaikuttamaan, käytännöllinen lähestymistapa on tärkeämpi. Hän korosti, että pienemmillä hub-alueilla kuten Vilnassa on mahdollisuus poimia ne yksittäiset poikkeusyksilöt, jotka kasvavat globaaleiksi menestystarinoiksi.

Guy lisäsi, että Euroopan ei kannata yrittää kilpailla perustavanlaatuisten mallien kehittämisessä, joissa Yhdysvallat ja Kiina pitävät etumatkaa. Sen sijaan kilpailuetu voi syntyä sovelluskerroksessa: turvallisessa, säädösten mukaisessa ja vastuullisessa AI:n hyödyntämisessä. Se on alue, jossa eurooppalainen yritysosaaminen ja sääntelyosaaminen voivat kukoistaa.

Energia ja tekoäly: pullonkaula vai mahdollisuus?

Keskustelu päätyi lopuksi yhteen suurimmista ulkoisista vaikutuksista — tekoälyn kasvava energiatarve. Keras kysyi, onko tulossa sähköverkon pullonkausia ja pitääkö tätä nähdä uhkana vai mahdollisuutena innovaatioon.

Rebecka vastasi nopeasti: tämä on jättimäinen mahdollisuus. Ennusteet viittaavat siihen, että joissain maissa sähköverkon kapasiteetti voi olla koetuksella vuoteen 2030 mennessä. Tarvitaan tehokkaampia keskuksia, pienemmällä energiankulutuksella toimivia malleja sekä infrastruktuuria, joka vastaa suvereniteetin ja turvallisuuden vaatimuksiin.

Hän varoitti myös Jevonsin paradoksista: kun teknologia muuttuu tehokkaammaksi, kokonaiskulutus voi kasvaa entisestään. Ratkaisu ei siis ole pelkkä tehokkaampi laitteisto, vaan myös kysynnän hallintaan liittyvät innovaatiot ja politiikkatoimet.

Päätöslauselmat ja tunnelma

Ajankatkon lähestyessä Donatas Keras summasi keskustelun optimistisella mutta realistisella viestillä: olemme siirtymässä merkittävään muutokseen — ehkä emme vielä ole sen keskellä, mutta muutos on käynnissä. Kymmenen vuoden kuluttua maailman suurimpien yhtiöiden lista voi näyttää hyvin erilaiselta.

Paneeli päättyi lämpimään aplodiaan ja tunteeseen, että Baltian alue on nyt selvästi osa globaalia keskustelua teknologian ja sijoitusten tulevaisuudesta. Useat panelistit korostivat, että nyt on hyvät ajat rakentajille ja perustajille — ja että oikeilla mittareilla, fokusalueilla ja kansainvälisellä perspektiivillä voidaan luoda seuraava menestystarina myös Vilnasta tai muusta pienemmästä teknologiakeskuksesta.

Tilaisuus jätti kuulijoille sekä varoituksia että toiveikkaita näkymiä: tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii kurinalaisuutta, teräviä mittareita ja kykyä rakentaa todellisia kilpailuetuja — ei vain hypen varaan.