Digi- ja väestötietoviraston uusi Digiturvabarometri 2025 osoittaa, että suomalaisten luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt. Vaikka 91 prosenttia vastaajista kokee osaavansa käyttää digitaalisia laitteita ja palveluja turvallisesti ja 82 prosenttia tuntee olonsa vähintään melko turvalliseksi, noin 60 prosenttia ilmoittaa olevansa huolissaan yhteiskuntaa koskevista kyberhyökkäyksistä ja digihuijauksista.
Mistä huoli syntyy?
Verkkorikollisuus, geopoliittinen jännite ja tekoälyn nopea kehitys näkyvät mediassa ja arjessa. Tekoälyn kyky käsitellä henkilötietoja herättää erityistä epävarmuutta sekä kuluttajissa että yrityksissä. Samalla luottamus viranomaisiin, finanssialan toimijoihin ja omiin työnantajiin pysyy kuitenkin korkealla tasolla, mikä näkyy Suomessa myös palveluiden laajassa käytössä ja suojautumistoimien yleistymisessä.
Vertailu Baltiaan ja globaaleihin trendeihin
Vertailussa myös Liettua (Lietuvos rinka) raportoi samanlaisia huolia; lietuviams erityisesti Vilniuje ja Kaune tekoälypohjaiset petokset ovat nousseet keskusteluun. Kansainvälisesti trendit viittaavat siihen, että AI-pohjaiset huijaukset ja phishing-kampanjat yleistyvät, joten Suomen tilanne heijastelee laajempaa kehitystä Euroopassa.
Tuotteet, ominaisuudet ja käytännön suositukset
Yrityksille ja kuluttajille suosittelemme monikerroksista suojausta: vahva tunnistautuminen (MFA), laitehallinta, säännöllinen ohjelmistopäivitys sekä suojatut varmuuskopiot. Finanssialan ja julkisten palveluiden tarjoamat suojatut kirjautumiset ja reaaliaikainen petosten seuranta ovat etuja, joita suomalaiset käyttävät laajasti. Palveluiden saatavuus suomeksi ja paikallinen tuki parantavat käyttökokemusta ja luottamusta markkinoilla.
Merkitys suomalaisille kuluttajille ja yrityksille
Digiturvabarometrin tulokset korostavat, että suomalaiset ovat teknisesti valmiita mutta tarvitsevat luotettavia työkaluja ja ohjeistusta. PK-yritykset ja julkinen sektori voivat hyötyä investoinneista koulutukseen, palveluiden lokalisaatioon (suomen kieli) ja yhteistyöhön kyberturvatoimijoiden kanssa. Käytännön käyttötapauksia ovat mm. pankkien suojauspalvelut, yritysten etäyhteyksien koventaminen ja tekoälyratkaisujen henkilötietojen minimointi.
Tutkimuksen tausta
Digiturvabarometri 2025 tehtiin Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta Vastakaiku Oy:n toimesta. Kysely toteutettiin Bilend Oy:n M3-paneelissa heinä–elokuussa 2025 ja tutkimukseen vastasi 1250 henkilöä. Otos on painotettu valtakunnallisesti sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.