Sosiaalinen media ohitti perinteiset uutislähteet yhä

Avaa puhelimesi. Minne katsot ensin, kun tapahtuu jotain suurta? Yhä useammalle ihmiselle ympäri maailmaa vastaus ei enää ole televisio tai etusivu, vaan sosiaalinen syöte.

Muutos on enemmän kuin anekdootti. Oxfordin Reuters-instituutti kysyi 100 000 ihmeltä 48 maassa ja totesi, että 54 % kertoi käyttäneensä sosiaalista mediaa uutisiin ainakin kerran viime päivien aikana, ohittaen 51 %, jotka kääntyivät perinteisten kanavien kuten television, radion tai uutissivustojen puoleen. Vastaajat saattoivat valita useamman kuin yhden lähteen, mutta suunta on selvä: välittömyys ja suora pääsy voittavat nyt vanhat portinvartijat.

Maailmanlaajuisesti 30 % vastaajista nimesi sosiaaliset alustat tai videopalvelut pääasialliseksi viikoittaiseksi uutislähteekseen, kun vuonna 2020 luku oli 22 %. 18–24-vuotiailla luku nousee 52 %:iin. Lyhyt keskittymiskyky? Ehkä. Tai syvempi halu sisällölle, joka liikkuu seuraavan vierityksen vauhdilla.

Miksi kasvu? Tottumukset muuttuivat pandemian aikana eivätkä ole täysin palautuneet. Perinteiset kanavat ovat menettäneet kattavuuttaan tasaisesti vuodesta 2020 lähtien. Monet käyttäjät sanovat, että sosiaaliset alustat sopivat yksinkertaisesti paremmin nopeasti kehittyvien tarinoiden seuraamiseen. Toiset myöntävät, että he katsovat vähemmän televisiota kuin ennen.

Myös kontekstilla on merkitystä. Maissa, joissa sosiaaliset alustat hallitsevat julkista keskustelua, perinteisen median tapaan käsitellä sotia ja kriisejä suhtaudutaan usein turhautuneesti. Lähes 40 % alle 35-vuotiaista kyselyssä kertoi, että sosiaalinen media on paras tapa seurata konflikteja, kuten Iranin tai Gazan tapahtumia, kun taas vanhemmat ikäryhmät luottavat yhä televisioon ja vakiintuneisiin uutissivustoihin.

Tämä ei ole yhtenäistä kartalla. Perinteiset kanavat ovat edelleen ensisijaisia paikoissa kuten Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa, Suomessa, Tšekissä, Itävallassa, Belgiassa, Alankomaissa, Irlannissa ja Kroatiassa sekä useilla Aasian markkinoilla. Luottamus pitkään toimineisiin instituutioihin ja vähäisempi riippuvuus yksittäisistä sisällöntuottajista pitävät perinteiset brändit pinnalla näissä maissa.

Tutkijat korostavat, ettei kyse ole jyrkästä romahduksesta vaan asteittaisesta uudelleenjärjestäytymisestä. Kuitenkin vauhdilla on merkitystä: seuraamme viestinnällistä merkkipaalua. Uudet työkalut monimutkaistavat tilannetta entisestään. Tekoäly vaikuttaa jo maisemaan; 10 % kertoi käyttäneensä tekoälyä uutislähteenä viime viikolla, pieni mutta merkityksellinen jälki.

Miten tilanne vaikuttaa toimittajiin ja toimituksiin? Ne kohtaavat valinnan, joka tuntuu yhtä aikaa ilmeiseltä ja kiireelliseltä: panostaa laatuun ja varmistamiseen tai luovuttaa narratiivi nopeudelle ja spektaakkelille. Monet yrittävät kumpaakin, kokeillen formaatteja, jotka toimivat syötteissä vaarantamatta tarkkuutta.

Lopputulos muokkaa yleistä ymmärrystä, yhteiskunnallista keskustelua ja sitä, kuinka nopeasti väärä tieto voi levitä. Sosiaalisista alustoista on tullut tapaamispaikka, mutta ne ovat myös meluisa basaari. Miten navigoimme tämän yhdistelmän, ja miten alustat, sääntelijät ja toimitukset sopeutuvat, määrittelee tiedonajan seuraavan luvun.