Roihu: Suomen uusi supertietokone kasvattaa TKI-tehoa

Suomen uusi kansallinen supertietokone Roihu otetaan virallisesti tutkimuskäyttöön Kajaanissa. Roihu kasvattaa merkittävästi suomalaista laskentakykyä ja kolminkertaistaa kansalliset resurssit korvaten Mahti- ja Puhti-järjestelmät. Kone on suunnattu erityisesti tekoälyn koulutukseen, suurten datamassojen analysointiin ja teollisuuden TKI-hankkeisiin, ja sen avulla suomalaiset tutkijat ja yritykset saavat moderneja työkaluja kilpailukyvyn parantamiseen.

Tärkeimmät tekniset ominaisuudet

Arkkitehtuuri ja laskentateho

Roihu perustuu Bullin BullSequana XH3000 -hybridijärjestelmään. Järjestelmässä on 486 CPU-noodia ja 132 GPU-noodia sekä erikoisnoodeja visualisointiin ja muistia vaativiin työkuormiin. Jokaisessa CPU-noodissa on kaksi 192-ytimistä AMD Turin 9965 -prosessoria, kun taas GPU-noodit hyödyntävät Nvidia GH200 Grace Hopper -superpiirejä, joissa yhdistyvät Hopper-GPU ja Grace-CPU (72 ARM-ydintä per Grace).

Tallennus ja suorituskyky

Roihussa on kaksi flash-pohjaista rinnakkaista tiedostojärjestelmää: 6,0 PiB työtilaa ja 0,5 PiB projektien ja käyttäjäkotihakemistojen tallennusta. Työlevyn suorituskyvyn luvataan olevan noin kymmenkertainen verrattuna aiempaan Puhtiin. HPL-arvioiden mukaan CPU-noodien teho ylittää 10 Pflopsin ja GPU-noodien 20 Pflopsin luokan, mikä mahdollistaa erittäin raskaat laskentatyöt.

Käyttötapaukset ja hyödyt suomalaisille

CSC:n ylläpitämä Roihu soveltuu erinomaisesti tekoälymallien koulutukseen, koneoppimiseen, genomitutkimukseen sekä lääke- ja rokotekehitykseen. Tutkijat voivat analysoida ääni- ja kuvadataa, mallintaa entsyymejä ja proteiineja, etsiä lääkeaineiden kandidaatteja suurista kirjastoista sekä laskea ilmastoskenaarioita ja tutkia mannerjäätiköitä. Roihun liittäminen kvanttitietokoneisiin avaa mahdollisuuksia yhdistää perinteinen suurteholaskenta, tekoäly ja kvanttilaskenta tutkimuksen uusimpiin menetelmiin.

Paikallinen ja kansainvälinen konteksti

Roihu täydentää Kajaanissa jo olevan LUMI-supertietokoneen kapasiteettia ja luo Suomessa räätälöidyn ekosysteemin tutkimukselle ja TKI-toiminnalle. Tämä sijoittaa Suomen vahvasti EU:n laskennallisen tutkimusinfrastruktuurin ytimeen ja tukee kansallista tavoitetta nostaa T&K-investointeja. Ministeri Mari-Leena Talvitie korosti vihkimistilaisuudessa, että supertietokoneet ovat pitkäjänteisen osaamisen ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä.

Vertailu ja markkovaikutus

Globaalisti kysyntä suurteholaskennalle kasvaa erityisesti tekoälykehityksessä. Roihu tuo Suomeen modernin arkkitehtuurin, joka vastaa kansainvälisiä trendejä: yhdistetty CPU–GPU-rakenne, paljon flash-tallennusta ja integroitu turvallinen datanhallinta. Suomen yritykset saavat entistä paremman pääsyn laskentaresursseihin paikallisen tuen kautta, ja tutkimusyhteisö voi hyödyntää Roihua myös arkaluonteisten aineistojen käsittelyyn CSC:n suojatuissa ympäristöissä.

Mitä seuraavaksi?

Roihun pilottitestaukset alkoivat huhtikuussa 2026 ja järjestelmä avautuu tutkijoille täyteen käyttöön kesäkuussa. Organisaatiot, startupit ja tutkimusryhmät voivat hakea käyttöoikeutta CSC:n kautta. Suomen teknologia- ja TKI-ympäristössä Roihu voi nopeuttaa tuotekehitystä, vahvistaa tekoälyosaamista ja houkutella kansainvälisiä tutkimusyhteistyöhankkeita Suomeen.