Tekoäly ja kvanttiteknologia vauhdittavat Suomen digiä

Loppuvuoden pohdinnoissa on hyvä arvioida, miltä digiarkemme näyttää lähivuosina. Tekoäly (AI) on siirtynyt laboratorioista arkipäivään: yritykset ja yksityishenkilöt hyödyntävät yhä laajemmin tekoälyratkaisuja automatisoinnissa, asiakaspalvelussa ja datan analysoinnissa. Samanaikaisesti kvanttiteknologia lupaa muuttaa perustavanlaatuisesti tiedonsiirtoa, salausmenetelmiä ja huipputason laskentaa. Näillä teknologioilla on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja palvelujen saatavuuteen myös paikallisesti.

Tilastot ja trendit Suomessa ja Euroopassa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 noin 38 % yli 10 työntekijän suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita — kasvu on ollut nopeaa: 58 % vuodesta 2024 ja peräti 153 % vuodesta 2023. Digiturvabarometrin mukaan 61 % täysi-ikäisistä suomalaisista oli kokeillut tekoälypalveluita vuonna 2025 (verrattuna 45 %:iin vuotta aiemmin), ja päivittäinen käyttö kasvoi merkittävästi.

EU:n tavoite on, että 75 % yrityksistä hyödyntää tekoälyä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 jäsenmaissa osuus oli keskimäärin noin 20 %. Suomessa ollaan selvästi lähellä EU:n kärkeä — Tanska johti listaa 42 %:lla, Romania jäi 5 %:iin. Tämä asettaa Suomea hyvään asemaan, mutta myös velvoittaa investointeihin ja koulutukseen.

Kvanttiteknologia ja LUMI: mitä Suomessa tapahtuu?

Kvantti- ja supertietokoneet ovat avain kasvavien datamäärien käsittelyyn. Kvanttikoneet hyödyntävät kubitteja, jotka voivat olla samanaikaisesti eri tiloissa, mikä mahdollistaa rinnakkaislaskennan tiettyihin ongelmiin. Kvanttilaskenta ei korvaa perinteistä supertietokonetta, vaan täydentää sitä — hybridijärjestelmät yhdistävät kvantin ja klasikkojärjestelmien vahvuudet.

Suomessa LUMI-supertietokone oli Top500-listan mukaan marraskuussa 2025 maailman yhdeksänneksi nopein ja yksi energiatehokkaimmista datakeskuksista. LUMI käyttää 100 % vesivoimaa ja sen hukkalämpöä hyödynnetään paikallisesti Kajaanissa. VTT:n kvanttitietokone HELMI on integroitu LUMIin, mikä on Euroopassa ainutlaatuinen hybridiratkaisu tutkijoille ja yrityksille.

Strategia ja tavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriön kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 asettaa tavoitteet: kvanttialan 3 miljardin euron liikevaihto, 400 miljoonan euron yksityiset sijoitukset ja 10 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Strategia painottaa infrastruktuuria, osaamisen vahvistamista, pitkäjänteistä TKI-ohjelmaa sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Tuoteominaisuudet, vertailu ja hyödyt

Tekoälypalvelut kuten ChatGPT, Microsoft Copilot ja Googlen Gemini tarjoavat eri käyttötarkoituksiin sovitettuja ominaisuuksia: luonnollisen kielen ymmärrys, automaattinen sisällöntuotanto, analytiikka ja päätöksenteon tukeminen. Monet palvelut tukevat jo suomea, ja paikallisten datalähtöjen huomioiminen parantaa mallien toimivuutta suomalaisessa kontekstissa.

Kvanttiteknologian tarjoamat edut näkyvät erityisesti optimoinnissa, materiaalitutkimuksessa, lääketieteellisissä simulaatioissa ja turvallisessa tiedonsiirrossa. Verrattuna perinteisiin ratkaisuihin kvantti tarjoaa tietyissä tehtävissä eksponentiaalisesti paremman suorituskyvyn.

Käyttötapaukset Suomessa ja markkinavaikutukset

Tekoälyä hyödynnetään Suomessa jo laajasti asiakaspalvelussa, teollisuuden prosessinohjauksessa, lääkekehityksessä ja julkisissa palveluissa. Kvanttiteknologiaa testataan ilmailussa, avaruustutkimuksessa ja lääketieteessä. Yrityksille kvantti- ja AI-yhdistelmät tarjoavat mahdollisuudet uusille liiketoimintamalleille ja kansainväliselle kasvulle.

Suomalaiset kuluttajat hyötyvät paremmista palveluista, nopeammasta tutkimuksesta ja paikallisesti optimoiduista sovelluksista. Lisäksi LUMI:n ja Helmin kaltaiset investoinnit houkuttelevat kansainvälisiä toimijoita ja osaajia Suomeen.

Alueellinen näkökulma: Baltia ja Lietuvos rinka

Myös lähialueilla, kuten Liettuassa, kehitys on aktiivista. Lietuvos rinka kiinnostaa suomalaisyrityksiä, ja lietuviams suunnatut palvelut ovat yleistyneet, erityisesti Vilniuje ja Kaune, joissa startup-ekosysteemit kasvavat. Tämä luo mahdollisuuksia yhteistyölle ja osaamisen vaihdolle Pohjoismaiden ja Baltian välillä.

Miten yritykset ja kuluttajat pääsevät mukaan?

On hyvä aika tutustua tekoälyn ja kvanttiteknologioiden mahdollisuuksiin: aloita pilottihankkeilla, koulutuksella ja kumppanuuksilla tutkimuslaitosten kanssa. Yritykset voivat hyödyntää LUMI:n ja VTT:n tarjoamia resursseja, ja kuluttajat löytävät yhä enemmän suomenkielisiä tekoälypalveluita arjen tueksi.

Yhteenvetona: Suomi on vahvasti mukana tekoälyn ja kvanttiteknologian murroksessa. Osaamista, infrastruktuuria ja strategiaa löytyy — ja nyt on tilaisuus hyödyntää niitä kaupallisesti ja yhteiskunnallisesti.