Suomi, EU ja tekoäly – sääntely ratkaisee kilpailukyvyn

Euroopan unionin digikomissaari Henna Virkkunen on korostanut, että tekoälyä ei voi jättää vain markkinavoimien ja suuryritysten ohjattavaksi. EU:n linja on selvä: tekoälyä on säänneltyvä riskiperusteisesti siten, että teknologian vinoutuminen estetään ja ihmisten turvallisuus turvataan. Tämä keskustelu on Suomessa konkreettinen: kysymys ei ole vain teoreettisesta etiikasta, vaan vaikutuksista yrityksiin, kuntiin ja arjen palveluihin — esimerkiksi terveydenhuoltoon ja liikenteeseen.

Miksi EU:n sääntely koskettaa suomalaisia yrityksiä ja käyttäjiä?

EU-alueen ulkopuolelta tulevat suuret tekoälyratkaisut kattavat nykyisin suuren osan markkinoista. Arviot kertovat, että noin 80 prosenttia maailman johtavasta tekoälyteknologiasta on peräisin Euroopan ulkopuolelta. Tämä näkyy myös Suomessa: monet pilvipalvelut, kehitysalustat ja valmiit generatiiviset mallit ovat tarjolla ensisijaisesti englanniksi ja pohjautuvat amerikkalaisiin ja kiinalaisiin datalähteisiin.

Virkkunen muistuttaa, että kilpailu on kiihkeää, mutta Euroopalla on vahvuuksia, joilla kannattaa edetä: korkeatasoinen tutkimus, laaja tutkijapohja ja tuhansia startup-yrityksiä. Suomelle nämä ovat mahdollisuus: kotimaiset yritykset voivat kehittää palveluja suomen kielellä, hyödyntää paikallista dataa ja tarjota ratkaisuja, jotka sopivat Suomen lainsäädäntöön ja arvoihin.

Tekoälytehtaat, supertietokoneet ja Lumi – mitä Suomella on tarjota?

Euroopan investoinnit laskentakapasiteettiin näkyvät myös Suomessa. Kajaanin datakeskuksessa sijaitseva julkisesti rahoitettu Lumi-infrastruktuuri on esimerkki siitä, miten supertietokoneilla rakennetaan alustoja tutkimukselle ja yritysten kehitykselle. EU on päättänyt perustaa useita niin sanottuja tekoälytehtaita, joissa supertietokoneiden ympärille kerätään laadukasta dataa ja tarjotaan laskentatehoa tutkijoille ja startupeille.

Laskentakapasiteetti on kriittinen tuotanto- ja tutkimusresurssi. Suomessa oleva runsaampi puhdas sähkö on kilpailuetu: kylmä ilmasto ja uusiutuva energia tekevät datakeskuksista kestävämpiä. Tämä houkuttelee myös lähialueiden toimijoita, esimerkiksi yrityksiä Liettuasta, joiden Lietuvos rinka etsii edullista ja vakaata infrastruktuuria. Myös liituviin pelleilyihin kuten Vilniuje ja Kaune toimivien yritysten kanssa voi syntyä yhteistyötä, jolloin suomalaiset ja liettualaiset toimijat hyötyvät yhteisistä investoinneista.

Gigatehtaat ja seuraukset

EU on suunnitellut gigatehtaita eli entistä suurempia yksiköitä, joihin on ilmoittautunut useita kymmeniä konsortioita myös Suomesta. Tavoitteena on avata kapasiteettia nopeammin ja useammalle toimijalle, mutta kysyntä on kovaa ja jonot pitkiä. Suomessa tämä tarkoittaa mahdollisuuksia startup-yrityksille, tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille päästä käsiksi laskentatehoon ilman suuria investointeja omaan konesaliin.

Sääntely vai innovaatiot – voiko EU tasapainottaa molemmat?

Keskustelua EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) ajoituksesta ja tiukkuudesta käydään laajasti. Osa yrityksistä ja talousvaikuttajista on ehdottanut lykkäystä argumentilla, että liian tiukka sääntely hidastaisi innovaatiota. Virkkusen mukaan pitkäjänteinen ja selkeä sääntely kuitenkin luo ennustettavuutta ja luottamusta, joka voi pitkällä aikavälillä edistää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

EU:n lähestymistapa on riskiperusteinen: matalan riskin sovelluksia voidaan hyödyntää laajalti, mutta korkean riskin käyttöä — esimerkiksi sairaaloissa, liikenteenohjauksessa tai rekrytoinnissa käytettäviä päätöksentekoalgoritmeja — säädellään tiukemmin ja vaaditaan testausta, läpinäkyvyyttä ja ihmisen valvontaa.

Tekniset ominaisuudet, vertailu ja käytännön hyödyt

Tuoteominaisuudet ja erot

• Kieli- ja paikallistaminen: suomalaisille yrityksille ja julkishallinnolle on kilpailuetu kehittää malleja, jotka ymmärtävät suomen kielen, murteet ja paikallisen kontekstin. Samoin Lietuva ja Lietuvos rinka hakevat paikallisesti toimivia ratkaisuja liituviin tarpeisiin.
• Laskentateho: EU:n tekoälytehtaat ja Lumi tarjoavat mahdollisuutta käyttää julkisesti tuettua superlaskentaa, kun taas suurimmat pilvipalvelut tarjoavat globaalia kapasiteettia kaupallisin ehdoin.
• Energiankulutus ja kestävyys: suomalainen infrastruktuuri voi hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja kylmää ilmastoa, mikä vähentää hiilijalanjälkeä verrattuna joihinkin muihin globaaleihin keskuksiin.

Vertailu globaaleihin toimijoihin

Amerikkalaiset ja kiinalaiset teknologiajätit tarjoavat usein valmiita palveluita, laajan ekosysteemin ja nopean käyttöönoton, mutta ne eivät aina vastaa eurooppalaisia vaatimuksia datan sijainnista, läpinäkyvyydestä tai eettisistä periaatteista. EU:n vaihtoehto voi olla hitaampi, mutta se tarjoaa kontrollia, omistajuutta ja mahdollisuuden kehittää paikallisia ominaisuuksia, mukaan lukien suomenkieliset käyttöliittymät ja koulutetut mallit suomalaisille tarpeille.

Käyttötapauksia Suomessa ja lähialueilla

• Terveydenhuolto: erikoissairaanhoidossa ja diagnostiikassa tekoäly voi tukea hoitoprosesseja, nopeuttaa kuvantulosten analyysiä ja tuoda palveluja harvaan asutuille alueille. Suomessa tämä voi tarkoittaa etävastaanottoja ja diagnostisia työkaluja, jotka palvelevat myös maaseutualueita.
• Valmistava teollisuus ja robotiikka: yhdistettynä robotiikkaan tekoäly parantaa tuotannon joustavuutta ja tehokkuutta. Suomalainen konepajateollisuus voi hyötyä paikallisista optimointimalleista.
• Maatalous: älykkäät järjestelmät auttavat viljelijöitä optimoimaan viljelyä, mikä on tärkeää EU-alueella, jossa puolet viljelijöistä ikääntyy. Myös liittoutumat Liettuan maatalousyrittäjien kanssa voivat hyödyntää samoja teknologioita.
• Liikenne ja turvallisuus: liikenneturvallisuuden parantaminen ja älykkäät kaupunkiratkaisut ovat sellaisia aloja, joissa Helsinki ja muut suomalaiskaupungit voivat toimia pilottialueina.

Vaikutukset työmarkkinoihin ja osaamisen kehittämiseen

Suomessa keskustelu tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin on voimakasta. Pelottelua siitä, kuinka monta tehtävää korvautuu, esiintyy paljon, mutta todellisuus on moniulotteisempi. Tekoäly muuttaa työtehtäviä, luo uusia rooleja ja voi poistaa vaarallisia tai epämiellyttäviä töitä esimerkiksi kaivosteollisuudessa. Tarvitaan massiivista koulutusta, digitaitojen ja medialukutaidon vahvistamista sekä siirtymäpolkuja työntekijöille.

Tietomassat, vinoutuma ja demokratia

Tekoäly oppii datasta, eikä data ole neutraalia. Siksi on olennaista rakentaa malleja, joiden taustalla ovat eurooppalaiset arvot, lait ja kielet. Virkkunen on huomauttanut, että ilman tätä riski on, että algoritmit vahvistavat vääriä ennakkoluuloja tai ulkopuolisten toimijoiden preferenssejä. Lisäksi tarvitaan vapaata ja riippumatonta mediaa sekä kansalaisten medialukutaitoa, jotta disinformaatio ja manipulointi eivät pääse leviämään.

Suositukset suomalaisille yrityksille ja päättäjille

• Hyödynnä paikallista laskentakapasiteettia ja Lumi-tyyppisiä resursseja kehityksessä.
• Panosta suomenkieliseen dataan ja paikalliseen mallintamiseen.
• Osallista pk-yritykset ja innovaatiokeskukset: EU:n hankkeet pyrkivät tuomaan mukaan myös pienemmät toimijat.
• Vahvista koulutusta ja uudelleenkoulutusta sekä mediataitoja, jotta siirtymä kohti tekoälyn aikaansaamia muutoksia hoidetaan sosiaalisesti kestävästi.

Yhteenveto: sääntely ei ole este vaan kilpailuetu

Selkeä, riskiperusteinen sääntely voi toimia Suomelle ja Euroopalle kilpailuetuna. Se herättää luottamusta, suojelee kansalaisia ja tarjoaa puitteet kehittää paikallisia, eettisesti kestäviä ratkaisuja. Kun samaan yhdistetään laskentainfrastruktuuri, puhdas energia ja vahva tutkimusperusta, Suomi voi olla houkutteleva kumppani myös Lietuvalle ja muille Baltian maille – sekä globaaleille toimijoille, jotka haluavat noudattaa eurooppalaisia pelisääntöjä.

Tekoäly on väline, ei päämäärä. Pysyvä viesti on, että ihmisen on oltava kuskin paikalla: teknologiaa pitää ohjata lainsäädännöllä, yritysvastuun avulla ja kansalaisten osaamista vahvistamalla.