Suomalaiset yliarvioivat digiturvansa - uhka tilitiedoille

S-Pankin tuore Arjen turvabarometri -kysely osoittaa, että suomalaiset luottavat vahvasti omaan kykyynsä tunnistaa digihuijaukset. Kantar Finlandin tekemään tutkimukseen vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta helmikuun ja maaliskuun 2026 aikana. Silti finanssialan tilastot kertovat toista: huijausyrityksiä kohdistetaan suomalaisiin yhä enemmän, ja viime vuonna yritykset yrittivät anastaa yhteensä noin 148 miljoonaa euroa.

Miten huijaukset näkyvät arjessa?

Noin 60 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa huijausviestin tai -puhelun, joka teeskennellen esiintyi pankkina, viranomaisena tai yrityksenä. Yksi viidestä on klikkannut verkko- tai some-mainosta, joka osoittautui huijaukseksi. Erityisen uusi ja kasvava riski ovat tekoälyllä tuotetut huijaukset: puolet vastaajista on kohdannut tekoälyä hyödyntävää disinformaatiota tai valeprofiileja.

Kenelle riski kohdistuu?

S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä korostaa, että huijaukset eivät valikoi — ne voivat osua kenelle tahansa. Nuoret vastaajat arvioivat osaamisensa korkeaksi, ja miehet antavat itselleen hieman korkeammat arviot kuin naiset. Kuitenkin pankkien oma data kertoo, että maksuja onnistuttiin estämään tai palauttamaan yli 75 miljoonan euron edestä, mikä osoittaa sekä huijausten laajuuden että pankkien torjuntakyvyn.

Tekniset suojautumiskeinot ja pankkien ratkaisut

Suomalaisille tutut verkkopankin tunnistautumismenetelmät (pankkitunnukset, vahva tunnistautuminen ja mobiilivarmenne) ovat keskeisiä turvamekanismeja. Pankit käyttävät myös reaaliaikaista petostentorjuntaa, koneoppimista epäilyttävien maksujen havaitsemiseksi sekä palautus- ja hyvityskäytäntöjä uhrien auttamiseksi. Yritysten ja kuluttajien kannattaa hyödyntää monivaiheista tunnistautumista ja pitää ohjelmistot ajan tasalla.

Tuotevertailu: perussuojaukset vs. kehittyneet palvelut

Perussuojaukset: salasanasuojaus ja kertakirjautuminen. Edistyneet ratkaisut: biometria, kaksivaiheinen tunnistus, reaaliaikainen fraud-monitorointi ja tekoälyllä tuettu poikkeamien tunnistus. Suomen markkinassa edistyneet palvelut ovat laajalti saatavilla suomeksi pankkien ja kyberturvayritysten kautta, mikä lisää suojan tehokkuutta paikallisessa käyttöympäristössä.

Mitä suomalaiset kuluttajat ja yritykset voivat tehdä?

Hyviä käytäntöjä ovat epäilyttävien viestien tarkastus, verkkolinkkien validointi ennen klikkausta ja se, että pankki tai viranomainen ei koskaan vaadi kiireellisesti pankkitunnuksia tai salasanoja. Yritysten kannattaa kouluttaa henkilöstöä sosiaalisen manipuloinnin tunnistamiseen ja investoida kyberturvallisuuden työkaluihin, kuten phishing-suojaus, MFA ja AI-pohjaiset analytiikkaratkaisut.

Markkinarelevanssi ja kansainvälinen näkökulma

Suomi on digitaalisesti edistynyt maa, jossa verkkopankin käyttö on laajaa ja pankkitunnukset toimivat de facto -tunnistuksena. Globaalisti tekoälyhuijaukset kasvavat, ja Suomen tilanne seuraa tätä trendiä: korkea luottamus digiosaamiseen ei automaattisesti tarkoita parempaa suojaa. Paikalliset ratkaisut ja suomenkielinen palvelu ovat kuitenkin etu — ne auttavat tunnistamaan petokset ja reagoimaan nopeasti.

Yhteenvetona: tietoisuus on hyvä lähtökohta, mutta tekniset suojaukset, varovaisuus ja jatkuva opetus ovat ratkaisevia, jotta tilisi ja yrityksen varat pysyvät turvassa digihuijauksilta.