Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, Finanssiala ry:n pankkitiedoista koostaman selvityksen mukaan. Pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan merkittävän osan maksuista, mutta lopulliset tappiot rikollisille olivat silti noin 72,5 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa keskimäärin lähes 198 630 euron päivätappiota suomalaisille tilinomistajille.
Päivittäinen tappio ja vertailu vuoteen 2024
Vuoden 2025 tappiot olivat selkeästi suuremmat kuin 2024, jolloin rikolliset saivat haltuunsa noin 62,9 miljoonaa euroa. Jo vuoden alussa nähtiin suuria yksittäisiä huijausaaltoja: esimerkiksi Facebookissa alkaneet huijarivarustelut ja verkkopankkiskemaatit aiheuttivat yhteensä satojentuhansien eurojen menetyksiä vain tammikuussa.
Trendit: tietojenkalastelu, turvatilit ja asiakkaan rooli
Eniten yrityksiä varastaa rahaa kohdistui perinteisiin tietojenkalasteluhuijauksiin (phishing), joilla yritettiin päästä käsiksi noin 53,1 miljoonaan euroon. Pankit estivät tai palauttivat näistä yli 31 miljoonaa euroa, ja kalastelun torjuntaprosentiksi raportoitiin 76 %. Vuonna 2025 lähes 17 000 ihmistä joutui tietojenkalastelun kohteeksi, joista 13 000:n rahat saatiin turvattua.
Huolestuttava muutos on se, että noin 60 % tapauksista asiakas itse siirsi rahat huijarille ilman tilitunnusten kalastelua – kyse on sosiaalisesta manipuloinnista ja huijausviestien uskottavuudesta.
Tekoäly: uhka ja torjuntatyökalu
Tekoäly muokkaa sekä hyökkäyksiä että puolustusta. Generatiiviset mallit luovat nopeasti suomenkielisiä valeprofiileja ja uskottavia viestejä, mutta sama teknologia mahdollistaa pankkien koneoppimispohjaisen petostunnistuksen ja reaaliaikaiset poikkeamahälytykset. Suomessa pankit ja kyberturvayritykset kehittävät yhä enemmän suomenkielisiä kielimalleja ja käyttäytymispohjaista analytiikkaa huijausten taltuttamiseksi.
Tekniset ratkaisut ja tuotteen ominaisuudet
Keskeisiä petostorjunnan tuotteita ovat reaaliaikainen maksujen estojärjestelmä, käyttäytymiseen perustuva fraud detection, monivaiheinen autentikointi (kaksivaiheinen tunnistautuminen, biometria), sekä suomenkielinen viestien ja profiilien automaattinen analyysi. Vertailussa parhaat ratkaisut tarjoavat matalan virhetason poikkeamahälytyksiä, helppokäyttöisen integraation verkkopankki-API:en (esim. PSD2-yhteensopivat ratkaisut) ja lokalisoidun tuen suomalaiselle käyttäjälle.
Mitä suomalaisen kuluttajan ja yrityksen kannattaa tehdä
Suosituksia: ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen, käytä pankin virallista mobiilisovellusta, älä siirrä rahaa pyytävälle osapuolelle ilman varmistusta, päivitä laitteiden ohjelmistot ja kouluta henkilöstöä huijausviesteistä. Yrityksille suositellaan käyttäytymisanalytiikkaa, maksujen rajaamista ja reaaliaikaista estojärjestelmää.
Markkinarelevanssi ja johtopäätös
Suomi on verkkopankkien ja digitaalisten palveluiden eturintamassa, mutta kasvava tekoälyvetoisten huijausten määrä korostaa tarvetta investoida petostorjuntaan ja kuluttajaviestintään. Pankkien kyky havaita ja palauttaa maksut pelasti merkittäviä summia, mutta sekä teknologia- että käyttäjäpuolella on parannettavaa. Käytännössä tehokas kyberturvallisuus yhdistää kehittyneet AI-työkalut, vahvan autentikoinnin ja kansalaisten tietoisuuden nostaakseen torjuntakyvyn uudelle tasolle.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.