Suomalaiset pelkäävät tietomurtoja ja kasvavaa valeuutista

Telian ja Kantarin elokuussa keräämässä kyselyssä 1095 täysi-ikäistä suomalaista arvioi suurimmat tietoturvariskinsä. Tulokset osoittavat, että 56 % pitää tietomurtoja merkittävimpänä uhkana, 39 % kokee informaatiotulvan ja lähdekritiikin puutteen kasvavaksi riskiksi ja 34 % mainitsi huijausviestit ja -puhelut.

Miksi tulos koskettaa Suomea?

Digitaalinen arki, verkkopankit ja laaja etätyön käyttö tekevät suomalaisista erityisen herkkiä henkilötietojen ja yritystietojen vaarantumiselle. Monet tietoturvatuotteet ja -palvelut ovat saatavilla suomeksi, ja yritykset panostavat nyt enemmän esimerkiksi MFA-ratkaisuihin, päivitysautomaatioon sekä päätelaitesuojaukseen.

Ikäero: nuoret vähemmän huolissaan huijauspuheluista

Telian turvallisuusjohtaja Irina Kitinprami muistuttaa tiedotteessa, että väärä tieto voi levitä tarkoituksellisesti tai vahingossa. Kitinpramin mukaan vanhemmat ovat erityisen huolissaan huijauspuheluista, kun taas nuoremmat ikäluokat kokevat ne vähemmän uhkaavina. 'Kannattaa kuitenkin muistaa, että heikkona hetkenä kuka vain voi kompuroida huijaukseen', hän varoittaa.

Tilastot kootusti

Vastaajat mainitsivat seuraavat kolme suurinta uhkaa (prosenttiosuus kertoo, kuinka moni luetteli uhan kolmen suurimman joukkoon):

• Tietomurrot – 56 %
• Informaatiotulva ja lähdekritiikin puute – 39 %
• Huijausviestit ja -puhelut – 34 %
• Henkilö- ja yritystietoihin kohdistuvat uhat – 25 %
• Virukset, haittaohjelmat ja haavoittuvuudet – 25 %

Ratkaisuja suomalaisille kuluttajille ja yrityksille

Tekniset suojaukset, kuten monivaiheinen tunnistautuminen (MFA), salaus, päätelaitteiden hallinta ja ajantasaiset endpoint-ratkaisut vähentävät tietomurtojen riskiä. Yrityksille SOC- ja SIEM-palvelut sekä henkilöstön koulutus antavat käytännön edun. Kuluttajille puolestaan pankkien ja operaattoreiden tarjoamat suojausominaisuudet, puhelun tunnistus ja roskapostisuodattimet auttavat torjumaan huijausyrityksiä.

Vertailu ja markkinanäkymät: Suomi ja Liettua

Suomalaiset huolet eivät ole yksin. Myös Lietuva ja Lietuvos rinka raportoivat kasvavaa misinformaatiota, ja pääkaupungeissa kuten Vilniuje ja Kaune on nähty lisääntyneitä tietopyyntöjä ja huijausyrityksiä. Suomessa asenteet ja ratkaisujen saatavuus ovat vahvat—monet palvelut ovat saatavilla suomeksi ja yritykset investoivat kyberturvaan enemmän kuin aiemmin.

Käyttötapaukset ja kilpailuetu

Suomalaisyritykset voivat erottautua tarjoamalla selkeät suomenkieliset turvallisuuspalvelut, nopean incident response -tuen ja yksityisyydensuojan. Pienyritykset hyötyvät hallinnoiduista palveluista, kun suuret organisaatiot investoivat oman SOCin ja automaation kehittämiseen.

Yhteenveto

Kyselyn mukaan tietomurrot ja informaatiotulva ovat suomalaisille keskeisimpiä huolia. Ratkaisut yhdistävät tekniset työkalut, koulutuksen ja markkinakohtaisen lähestymistavan: suomenkieliset palvelut ja käytännön turvakäytännöt tekevät suomalaisesta digitaalisesta arjesta entistä kestävämpää.