Kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola ehdottaa, että tarkoin määritellyille huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisille yrityksille myönnettäisiin luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tunnistamiseen, paikantamiseen ja vakavissa tilanteissa myös torjuntaan.
Jukkola jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten yritys- ja teollisuusvakoiluun sekä muuhun tiedusteluun käytettävien droonien aiheuttamaan uhkaan tulisi vastata. Hänen mukaansa drooneja voidaan käyttää esimerkiksi tuotantolaitoksia, teknologiaa, tuotantoprosesseja ja muita yrityssalaisuuksia koskevan tiedon hankkimiseen.
Suomessa toimii yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, joilla on merkittävä rooli huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Niiden tuotantomenetelmät, teknologia, investoinnit, toimitusketjut ja muu luottamuksellinen tieto voivat kiinnostaa ulkopuolisia toimijoita.
”Droonien tekninen kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman kuvaamisen ja tiedon keräämisen myös alueilta, joille ulkopuolisilla ei muutoin olisi pääsyä”, Jukkola sanoo.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa miehittämättömän ilmailun rajoittamisen tai kieltämisen esimerkiksi teollisuuslaitoksen tai -alueen suojaamiseksi. Rajoittava UAS-ilmatilavyöhyke ei kuitenkaan yksin estä tahallisesti toimivaa droonia saapumasta alueelle eikä anna alueen haltijalle oikeutta käyttää kaikkia teknisiä keinoja luvattoman toiminnan tunnistamiseen ja paikantamiseen.
Yksityinen toimija voi havaita droonin ja seurata sen liikkeitä esimerkiksi kameralla, lämpökameralla tai asianmukaisesti luvitetulla tutkalla. Droonin ja sen ohjaajan väliseen radioliikenteeseen perustuvaa tunnistamista ja paikantamista rajoittaa kuitenkin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 136 §:n viestin ja välitystietojen luottamuksellisuutta koskeva sääntely.
Jukkolan mukaan yrityksellä voi siten olla tekninen kyky muodostaa tarkka tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin.
Viranomaisilla laajemmat oikeudet
Poliisille, Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle on säädetty erityisiä oikeuksia droonien tunnistamiseen, paikantamiseen ja niiden kulkuun puuttumiseen. Myös lentoaseman pitäjällä ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalla on ilmailulain (864/2014) 169 a §:n nojalla rajattu oikeus droonien radiotekniseen havainnointiin ja paikantamiseen.
”Tavallisilla teollisuusyrityksillä vastaavaa oikeutta ei ole”, Jukkola muistuttaa.
Yksityisillä toimijoilla ei myöskään ole yleistä oikeutta aktiiviseen droonien torjuntaan. Vuonna 2026 voimaan tullut radiohäirintään tarkoitettuja laitteita koskeva sääntely sallii laitteiden luvanvaraisen hallussapidon ja käytön tietyissä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen liittyvissä tilanteissa. Se ei kuitenkaan anna yrityksille yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan.
Jukkola pitää tilannetta turvallisuuden kannalta ongelmallisena. Yrityksellä voi olla sekä halu että tekninen kyky valvoa kriittistä kohdetta jatkuvasti, mutta oikeudelliset mahdollisuudet droonin ja sen ohjaajan tunnistamiseen, paikantamiseen ja torjuntaan ovat rajalliset. Viranomainen ei välttämättä ehdi paikalle ennen kuin drooni on poistunut ja mahdollinen tiedonhankinta on tapahtunut.
Jukkola korostaa, ettei tavoitteena pitäisi olla rajoittamattomien toimivaltuuksien antaminen yrityksille. Hänen mukaansa tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille voitaisiin sen sijaan myöntää luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tekniseen tunnistamiseen ja paikantamiseen sekä vakavammissa tilanteissa erikseen säädetyin ehdoin myös niiden torjuntaan.
Toimivaltuudet pitäisi Jukkolan mukaan sitoa viranomaisvalvontaan ja ennalta sovittuun yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Näin yritysten teknistä suorituskykyä voitaisiin hyödyntää viranomaisten toimintaa täydentävänä osana kriittisten kohteiden suojaamista sekä yritys- ja teollisuusvakoilun torjuntaa.
Jukkola kysyy hallitukselta, aikooko se arvioida nykyisen lainsäädännön riittävyyttä ja mahdollistaa kriittisille toimijoille luvanvaraiset oikeudet havaita, tunnistaa ja paikantaa niiden alueisiin kohdistuvaa oikeudetonta droonitoimintaa sekä tarvittaessa torjua sitä yhteistyössä viranomaisten kanssa.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.