Suomen talouskasvu on laaja-alaistunut, kun vienti, teknologiateollisuuden tilaukset ja kansainväliset suhdanneindikaattorit vahvistuvat samanaikaisesti. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia.
Euroalueen talouskasvu on kiihtynyt nopeimmaksi sitten kevään 2023. Teknologiateollisuuden tilauskannat olivat kesäkuun lopussa 20 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin, vienti kasvoi kuusi prosenttia ja uudet tilaukset 19 prosenttia.
Euroalueen ja Yhdysvaltojen ostopäällikköindeksit viittaavat kasvun jatkuvan. Keskiviikkona julkaistu indeksi nousi korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen.
”Ostopäällikköindeksi on yksi tärkeimmistä ja seuratuimmista talouden indikaattoreista. Yrityksiltä kysytään, meneekö niillä paremmin, huonommin vai samalla tavalla kuin viime kuussa. Vastausten perusteella muodostetaan indeksi”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo Verkkouutisille.
Teknologiateollisuuden johtajan ja pääekonomistin Petteri Rautaportaan mukaan kasvu näyttää nyt jopa paremmalta kuin puoli vuotta sitten.
”Kasvu näyttää erittäin hyvältä. Tilanne on tällä hetkellä jopa parempi kuin puoli vuotta sitten. Kyse ei ole vain suhdannevaihtelusta, vaan kasvu lepää varsin vahvalla pohjalla”, Rautaporras sanoo.
Kasvu näkyy tilauskantojen ja viennin ohella tarjouspyynnöissä. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli korkeimmillaan sitten lokakuun 2021.
Kasvua useilta toimialoilta
Suomen talous on kasvanut hitaasti jo usean vuoden ajan. Vienti alkoi elpyä vähitellen vuonna 2024, ja tänä vuonna kansantalous on palannut kasvu-uralle. Teknologiateollisuuden suhdannekatsaus tukee kuvaa laaja-alaisesta kasvusta.
”Kasvu näyttää laaja-alaiselta, ja sitä tulee monelta sektorilta: konepajateollisuudesta, datakeskuksista ja hiilettömästä energiasta”, Rautaporras sanoo.
Google on uutistietojen mukaan investoinut suomalaisiin datakeskuksiin 13 miljardia euroa. Rautaporras arvioi, että datakeskuksista voi muodostua Suomelle uusi vientituote.
”Ei voi sanoa, että Suomen kasvu olisi tällä hetkellä vain risteilijöiden varassa”, Corin sanoo.
Corin nostaa esiin myös startup-yritysten kasvavan merkityksen viennille. Niiden tarkasta osuudesta viennistä ei kuitenkaan ole virallista laskelmaa.
”Vienti ei olisi silloin pelkästään suhdanteen varassa, vaan myös sen, että mennään uusille markkinoille ja viedään uusia tuotteita sekä palveluita”, Corin toteaa.
Rautaportaan mukaan yritykset ovat sopeutuneet toimintaympäristön muutoksiin ja etsivät kasvumahdollisuuksia sieltä, missä niitä on. Tilauskantojen 20 prosentin vuosikasvu viittaa siihen, että yritykset tekevät investointeja ja kasvupäätöksiä epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta.
Molemmat asiantuntijat pitävät Lähi-idän tilannetta suurimpana kasvun esteenä. Corinin mukaan Suomi on Keski-Eurooppaan verrattuna suhteellisen hyvin suojassa, koska energiantuotannossa on siirrytty laajalti vihreään energiaan.
”Suomi voi olla aika hyvin suojattu, mutta jos vaikutukset osuvat Euroopan talouteen, ne läikkyvät kyllä Suomeenkin”, Corin huomauttaa.
Jos Iranin ja muun Lähi-idän tilanne rauhoittuisi merkittävästi ja energian hinnat laskisivat, se voisi Corinin mukaan parantaa kasvunäkymiä. Ostopäällikköindeksien perusteella hän ei kuitenkaan vielä tekisi näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kotimaisten kuluttajien luottamus talouteen ja työllisyystilanne eivät ole vielä kääntyneet nousuun. Teknologiateollisuudessa työllisyysodotukset ovat kuitenkin parantuneet, ja työvoiman saatavuus saattaa myöhemmin muodostua kasvun pullonkaulaksi.
”Teknobarometri kertoo, että yritysten työllisyysodotukset ovat parantuneet. Monella mittarilla näyttää siltä, että kasvun esteeksi voi muodostua työvoiman saatavuus”, Rautaporras sanoo.
”Vielä ei olla siinä tilanteessa, mutta monet mittarit ovat alkaneet jo värähdellä.”
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.