Espoolaisen Otaniemen lukion entinen opiskelija Faru Yusupov on osoittanut, miten nopeasti tekoäly muuttaa myös suomalaisen koulutuksen turvallisuusympäristöä. Hän kehitti ohjelman, joka pystyi hyödyntämään ylioppilaskokeissa käytettävän Abitti-järjestelmän leikepöytä- ja kopiointitoimintoja vastausten tuottamisessa.
Yusupov ei kuitenkaan rakentanut työkalua vilppiä varten. Hän testasi ohjelmaa koulunsa ylioppilastutkinnon koeverkossa ja ilmoitti havainnosta opettajan avustuksella Ylioppilastutkintolautakunnalle. Tapaus korostaa vastuullisen tietoturvatestauksen merkitystä Suomessa, jossa digitaaliset ylioppilaskokeet ovat vakiintunut osa lukio-opetusta.
Näin tekoälyratkaisun toiminta kuvattiin
Ohjelma tarkkaili tietokoneen leikepöytää ja tunnisti tietyllä tavalla muotoiltuja kysymyksiä. Sen jälkeen kysely välitettiin tekoälymallille, jolle voitiin antaa käyttöön esimerkiksi lukion oppimateriaaleja. Mallin muodostama vastaus siirtyi takaisin leikepöydälle, josta sen olisi voinut liittää koevastaukseen.
Kyse ei siis ollut Abittiin rakennetusta erillisestä tekoälyominaisuudesta, vaan käyttöjärjestelmän kopioi ja liitä -toimintojen sekä ulkopuolisen tekoälyohjelman yhdistelmästä. Valvonnan kiertämisen yksityiskohtia ei ole julkaistu, eikä niitä pidä tulkita vilppiohjeiksi. Tekoälyn luvaton käyttö rikkoisi kokeiden sääntöjä ja voisi johtaa vakaviin seuraamuksiin.
Abitti, tekoäly ja suomalainen koulutus
Abitti on keskeinen osa Suomen sähköisiä ylioppilaskokeita. Sen etuna on standardoitu koeympäristö, joka helpottaa koulujen ja tutkintojärjestelmän hallintaa. Jokainen uusi ominaisuus, kuten leikepöydän käyttö tai verkkoyhteyksien valvonta, tuo kuitenkin mukanaan uusia tietoturva- ja väärinkäyttöriskejä.
Maailmalla koulut ja teknologiayritykset painivat saman kysymyksen parissa: miten tekoälyä voidaan hyödyntää oppimisen tukena ilman, että arvioinnin luotettavuus kärsii? Suomessa tilannetta vaikeuttaa se, että kielimallien suomen kielen taito kehittyy nopeasti. Opiskelijoille tekoäly voi tarjota apua esimerkiksi harjoitteluun, palautteen saamiseen ja vaikeiden käsitteiden ymmärtämiseen, mutta valvotussa kokeessa sen käyttö on eri asia.
Haavoittuvuuksista ilmoittamisesta palkitaan
Ylioppilastutkintolautakunta kannustaa opiskelijoita ja tietoturvaosaajia ilmoittamaan koeympäristön puutteista vastuullisesti. Aiemmin lautakunta sai yleensä vain muutamia haavoittuvuusilmoituksia vuodessa. Keväällä käynnistetyn Hackabi-palkkio-ohjelman jälkeen ilmoituksia on kertynyt yli 50.
Ohjelmaan osallistuva voi saada löydöksestään pienimuotoisen rahallisen palkkion. Pelkkä mahdollinen huijaustapa ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta palkkioon, jos järjestelmän tekninen valvonta tunnistaa rikkomuksen. Valvonnan tarkkaa toimintaa ei julkisteta, mikä on kokeiden turvallisuuden kannalta ymmärrettävää.
Mitä tapaus merkitsee suomalaisille käyttäjille?
Tapaus muistuttaa, että tekoälyn käyttöönotto kouluissa edellyttää sekä teknisiä suojauksia että selkeitä pelisääntöjä. Opiskelijoille on tärkeää kertoa, milloin tekoäly on sallittu oppimisen apuväline ja milloin sen käyttö tulkitaan vilpiksi. Kouluille ja ohjelmistokehittäjille korostuvat puolestaan jatkuva haavoittuvuustestaus, riippumattomat ilmoituskanavat ja nopea reagointi.
Vuoden 2026 syksyn ylioppilaskokeet alkavat 14. syyskuuta äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeella. Tekoälyn kehitys tekee digitaalisesta koeympäristöstä entistä ajankohtaisemman puheenaiheen – ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.