Suomen kiinteät laajakaistayhteydet vahvistuivat merkittävästi, kun Traficomin rahoittamissa hankkeissa rakennettiin eri puolille maata yli 2 600 kilometriä uutta valokuituverkkoa. Verkon piiriin tuli lähes 23 000 kotitaloutta, vapaa-ajan asuntoa ja yritystä. Rakentaminen painottui etenkin harvemmin asutuille alueille, joille nopeat yhteydet eivät olisi syntyneet pelkästään teleoperaattoreiden markkinaehtoisilla investoinneilla.
Kyse oli 36 laajakaistahankkeesta, jotka rahoitettiin Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen eli RRF-rahoituksen avulla. Hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa digitaalista yhdenvertaisuutta ja tuoda gigabittiyhteyksien mahdollisuudet myös kaupunkien ulkopuolelle. Luotettava valokuituyhteys on Suomessa yhä tärkeämpi osa arkea, työntekoa ja yritysten digitaalista kilpailukykyä.
27 kuntaa ja 11 maakuntaa mukana verkonrakennuksessa
Traficom myönsi hankkeisiin valtiontukea yhteensä noin 15,6 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen ohella kustannuksiin osallistuivat mukana olleet kunnat ja verkkoja rakentaneet teleyritykset. Kuntien osallistuminen oli hankkeiden toteutumisen edellytys, ja niiden rahoitusosuus oli hankkeesta riippuen 8, 22 tai 33 prosenttia.
Rakentamista tehtiin 27 kunnassa 11 maakunnan alueella. Mukana olivat Haapavesi, Hirvensalmi, Iitti, Ikaalinen, Inkoo, Kangasniemi, Kauhava, Kempele, Kihniö, Kuopio, Kurikka, Lapua, Luumäki, Mikkeli, Outokumpu, Perho, Pieksämäki, Pukkila, Puumala, Sauvo, Savonlinna, Seinäjoki, Sipoo, Tuusniemi, Vesilahti, Veteli ja Vihti.
Investointi näkyy kodeissa, yrityksissä ja vapaa-ajan asunnoilla
Valokuituyhteyden keskeisiä etuja ovat suuri kapasiteetti, tasainen nopeus ja pieni viive. Langattomiin yhteyksiin verrattuna kuituverkon suorituskyky ei yleensä riipu yhtä paljon tukiaseman kuormituksesta, säästä tai käyttäjien määrästä. Siksi se on houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi etätyöhön, videoneuvotteluihin, pilvipalveluihin, suoratoistoon ja verkkopelaamiseen.
Yrityksille toimintavarma kiinteä yhteys voi mahdollistaa pilvipohjaisten työkalujen käytön, turvalliset etäyhteydet ja suurten tiedostojen nopean siirron. Julkisella sektorilla laadukas verkkoinfrastruktuuri tukee sähköisiä palveluja, etäasiointia ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja. Vapaa-ajan asunnoilla valokuitu puolestaan helpottaa ympärivuotista käyttöä ja voi tukea monipaikkaista asumista.
Maaseudun ja kaupunkien välinen ero on edelleen suuri
Traficomin tilastojen mukaan valokuitu oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla noin 80 prosentille Suomen kotitalouksista. Keskimääräinen saatavuus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa. Kaupungeissa nopeat kiinteät yhteydet ovat yleensä hyvin saatavilla, kun taas maaseudulla ja haja-asutusalueilla erot voivat olla huomattavia. Näillä alueilla noin puolet kotitalouksista on edelleen ilman nopeaa kiinteää laajakaistaa.
Laajakaistatuki paikkaa tätä markkina-aukkoa. Operaattoreille verkon rakentaminen harvaan asutuille alueille voi olla kallista, sillä asiakkaita on vähän ja etäisyydet pitkiä. Julkinen tuki jakaa investointiriskiä ja mahdollistaa hankkeet alueilla, joilla verkon rakentaminen ei muuten olisi taloudellisesti kannattavaa.
Inkoo toimii esimerkkinä paikallisesta vaikutuksesta
Inkoossa valokuituverkon rakentamista pidetään strategisena investointina kunnan elinvoimaan ja tulevaisuuden infrastruktuuriin. Hanke parantaa asumisen, etätyön ja yritystoiminnan edellytyksiä koko kunnan alueella sekä vahvistaa haja-asutusalueiden houkuttelevuutta. Parempi tietoliikenneverkko voi myös lisätä kiinteistöjen kiinnostavuutta ja tukea vapaa-ajan asuntojen pitkäaikaisempaa käyttöä.
Manner-Inkoossa noin 90 prosentilla kiinteistöistä on hankkeen jälkeen mahdollisuus liittyä valokuituverkkoon. Tulokseen päästiin kunnan, Traficomin ja Karjaan Puhelimen yhteistyöllä. Esimerkki osoittaa, että paikallinen sitoutuminen, valtion rahoitus ja operaattorin rakennusosaaminen voivat yhdessä nopeuttaa digitaalisen infrastruktuurin kehitystä.
Valokuitu tukee Suomen gigabittitavoitteita
Traficom on tukenut valokuiturakentamista vuodesta 2011 lähtien. Eri tukiohjelmilla Suomeen on rakennettu yhteensä yli 30 000 kilometriä verkkoa, ja valokuituyhteydet on tuotu yli 150 000 kotitalouden, vapaa-ajan asunnon tai yrityksen saataville. Uusimmassa ohjelmassa pisimmän yksittäisen verkon rakensi Lennu Vesilahdelle. Saatavuudella mitattuna kattavin verkko valmistui Karelnet Oy:n hankkeessa Outokumpuun.
Valokuitu ei ole kuluttajille ainoa vaihtoehto, sillä 4G- ja 5G-mobiiliverkot ovat monilla alueilla nopeita ja joustavia. Kiinteän valokuidun etuja ovat kuitenkin yleensä ennakoitava kapasiteetti, matala viive ja toimintavarmuus. Ne korostuvat erityisesti kotitalouksissa, joissa yhteyttä käyttää useampi henkilö, sekä yrityksissä ja kriittisissä digitaalisissa palveluissa.
Suomen digitalisaation kannalta laajakaistahankkeiden vaikutus ulottuu yksittäisiä liittymiä laajemmalle. Kun nopeat yhteydet ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta, yritysten sijoittumismahdollisuudet paranevat, etätyö helpottuu ja alueiden mahdollisuudet säilyttää asukkaita vahvistuvat. Samalla Suomi etenee kohti kansallisia ja EU:n gigabittitavoitteita.
"Olen digitaalisen markkinoinnin asiantuntija ja intohimoinen data-analytiikan seuraaja. Kirjoitan Diginissä siitä, miten teknologia vaikuttaa liiketoimintaan ja yhteiskuntaan."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.