Suomi arvioi tekoälyn vaikutuksia Suomen turvallisuuteen

Ulkoministeri Elina Valtonen on asettanut suomalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista koostuvan työryhmän selvittämään, miten tekoäly muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ryhmän on määrä luovuttaa raporttinsa ja suosituksensa ulkoministerille marraskuun loppuun mennessä.

Tavoitteena on tunnistaa tekoälymurroksen keskeiset uhat ja mahdollisuudet sekä arvioida, miten Suomi voi vahvistaa kansainvälistä asemaansa nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä. Tarkastelun keskiössä ovat Suomen ja Euroopan turvallisuus, strateginen kilpailukyky sekä valtioiden suvereniteetti.

Kyberturvallisuus, puolustus ja päätöksenteko

Tekoälyn käytännön sovellukset ulottuvat kyberuhkien torjunnasta tiedusteluun, kriisinhallintaan ja puolustusjärjestelmien kehittämiseen. Generatiivinen tekoäly voi tehostaa analyysiä ja viranomaisten tiedonkäsittelyä, mutta samalla se helpottaa disinformaation, huijausten ja automatisoitujen kyberhyökkäysten tuottamista.

Suomalaisille yrityksille ja julkiselle sektorille tämä merkitsee tarvetta arvioida tekoälyratkaisujen tietoturvaa, käyttöoikeuksia ja riippuvuutta ulkomaisista palveluntarjoajista. Tekoälyn käyttöönotto etenee Suomessa esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja julkishallinnossa, joten turvallisuusvaatimukset koskevat myös tavallisia käyttäjiä.

Suomen asema Euroopassa ja maailmalla

Työryhmä tarkastelee, miten Suomi voi tehdä vahvasta tutkimuksesta, digitaalisesta infrastruktuurista ja luottamukseen perustuvasta yhteiskuntamallista kilpailuetunsa. Euroopan unionin tekoälysääntely painottaa riskienhallintaa ja kansalaisten oikeuksia, kun taas Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitystä vauhdittavat suuret teknologiainvestoinnit ja strateginen kilpailu.

Suomen vahvuuksia voivat olla laadukas koulutus, kyberturvallisuusosaaminen sekä kyky tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. Haasteena on varmistaa, että suomalaiset yritykset voivat hyödyntää tekoälyä ilman, että kriittinen data, teknologia tai päätösvalta keskittyy liikaa Suomen ulkopuolelle.

Laaja asiantuntijaryhmä tukee valmistelua

Työryhmää johtaa NestAI:n kansainvälisten asioiden johtaja Patrik Gayer. Mukana ovat muun muassa Signal-johtaja ja tekoälytutkija Meredith Whittaker, Aalto-yliopiston professori Vili Lehdonvirta, ECFR:n tutkija Janka Oertel, London School of Economicsin professori Luis Garicano, Mårten Mickos sekä PostScriptumin perustaja Peter Sarlin.

Ulkoministeriön sihteeristö tukee työryhmän työtä, ja ryhmä kuulee keskeisiä ministeriöitä sekä suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Selvityksen suositukset voivat vaikuttaa Suomen tekoälystrategiaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja siihen, miten kansallista turvallisuutta rakennetaan tekoälyn aikakaudella.