Tekoäly voi avata uuden työpolun 600 000 suomalaiselle

Tekoäly ei ole työelämässä ainoastaan automaation ja työn korvaamisen väline. Suomessa teknologiaa tutkitaan nyt myös ratkaisuna, jolla osatyökykyisille voidaan löytää sopivampia tehtäviä ja muokata työnkuvia yksilöllisemmin. Työterveyslaitoksen UuTTO-hankkeen perusteella tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa sekä työntekijöitä että työnantajia rakentamaan toimivampia työtehtäviä.

Työterveyslaitoksen ja ISS Palvelut Oy:n yhteistyössä toteutetussa hankkeessa selvitettiin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää työn etsimisessä, työn suunnittelussa ja työkyvyn tukemisessa. Aihe on suomalaisessa työelämässä merkittävä, sillä arviolta noin 600 000 Suomessa asuvalla työikäisellä on terveyteen liittyvä tekijä, joka voi vaikuttaa työkykyyn.

Kolme tekoälyratkaisua työn muokkaamiseen

Työnkuvien yhdistely

Ensimmäisessä pilotissa olemassa olevia tehtäviä yhdisteltiin uusiksi kokonaisuuksiksi. Näin työnantaja voisi jakaa tehtäviä tarkoituksenmukaisemmin ja rakentaa työrooleja, joissa työn vaatimukset vastaavat paremmin työntekijän voimavaroja ja osaamista.

Kuormituksen arviointi

Toinen kokeilu keskittyi työn fyysisten, psyykkisten ja kognitiivisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Tekoälyavusteinen kuormitusanalyysi voisi auttaa esimerkiksi vähentämään kiirettä, parantamaan työprosesseja ja suunnittelemaan työvuoroja. Hyödyt eivät rajoitu osatyökykyisiin, vaan ratkaisuista voivat hyötyä kaikki työntekijät.

Työn ja työntekijän yhteensovittaminen

Kolmannessa pilotissa mallinnettiin työn ja työntekijän välistä sopivuutta. Tulevaisuudessa tällainen teknologia voisi tukea rekrytointia, sisäistä liikkuvuutta ja työtehtävien mukauttamista esimerkiksi sairauspoissaolon jälkeen. Päätöksiä ei kuitenkaan tulisi automatisoida kokonaan, vaan tekoälyn ehdotuksia olisi arvioitava yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa.

Hyödyt yrityksille ja suomalaisille työntekijöille

Yrityksille tekoäly voi tarjota uuden tavan hyödyntää henkilöstön osaamista ja vähentää työkykyyn liittyviä riskejä. Työntekijälle tärkein etu voi olla mahdollisuus jatkaa työelämässä tehtävässä, joka on paremmin mitoitettu hänen tilanteeseensa. Tämä voi vahvistaa työssä jaksamista, parantaa yhdenvertaisuutta ja helpottaa osaajapulaa Suomessa.

Ratkaisut ovat vielä kokeiluasteella, mutta kehitys liittyy laajempaan kansainväliseen trendiin. Siinä missä maailmanlaajuisesti puhutaan generatiivisesta tekoälystä ja automaatiosta, Suomessa painottuvat myös työkyky, luottamus ja käytännönläheinen teknologian käyttöönotto. Suomenkieliset käyttöliittymät ja työelämän paikalliset käytännöt ovat olennaisia, jotta palvelut olisivat aidosti saavutettavia.

Tietosuoja ratkaisee käyttöönoton onnistumisen

Hankkeessa tunnistettiin myös merkittäviä haasteita. Tekoäly tarvitsee riittävän tarkkaa tietoa työtehtävistä, mutta tieto voi olla hajallaan eri järjestelmissä tai perustua työntekijöiden hiljaiseen kokemustietoon. Lisäksi henkilötietojen käsittely, työterveystiedot ja yritysten luottamuksellinen tieto edellyttävät tarkkaa tietosuojaa.

Työterveyslaitos on julkaissut työpaikoille muistilistan tekoälyn hyödyntämisestä työn suunnittelussa ja työkyvyn tukemisessa. UuTTO-hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto. Tekoäly ei siis yksin ratkaise työelämän haasteita, mutta oikein käytettynä se voi auttaa rakentamaan Suomessa joustavampia, saavutettavampia ja paremmin erilaisia työntekijöitä palvelevia työtehtäviä.