Verkkokauppapaikoilla ja sosiaalisen median myyntiryhmissä leviää huijauksen muoto, jossa myyjä menettää rahaa siinä vaiheessa, kun hänen pitäisi saada maksu. Rikollinen esittää ostajaa ja lähettää tekstiviestin tai viestin kauppapaikan ulkopuolelta: linkki ”maksun vastaanottamiseen” tai toimitusta varten. Linkki johtaa tekaistulle kirjautumis- tai maksusivulle, jossa pyydetään tunnistautumaan verkkopankkitunnuksilla tai asentamaan väitetty toimitussovellus — ja seuraukset voivat olla vakavat.
Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta
Ruotsissa marraskuussa 2025 poliisi raportoi tapauksista, joissa myyjät ohjattiin kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla ja tilien rahastoilta veloitettiin. Myös Suomessa on raportoitu vastaavia huijauksia: Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoitti tammikuussa 2025 huijausmalleista, joissa ostaja pyytää myyjää asentamaan toimitukseen ”tarvittavan” sovelluksen. Linkki johti valesivustoon tai haittaohjelmaa sisältävään sovellukseen, joka antoi rikolliselle pääsyn puhelimeen ja verkkopankkitietoihin.
Miksi suomalaiset ovat erityisen alttiita?
Suomessa verkkopankkitunnusten ja mobiilitunnistuksen (mobiilivarmenne) laaja käyttö tekee huijauksista tehokkaita: monelle tunnistautuminen tuntuu arkipäiväiseltä, eikä se herätä välitöntä epäilystä. Lisäksi kotimaiset myyntipalvelut kuten Tori.fi ja Facebook Marketplace ovat suosittuja, mikä kasvattaa altistumista. Vuonna 2025 poliisin tilastojen mukaan Suomessa raportoitiin yli 10 000 verkkohuijausta ja menetysten arvoksi arvioitiin noin 88 miljoonaa euroa.
Tekniset erot — sama pääidea
Ruotsissa ja Suomessa havaituissa huijauksissa teknologia on vaihdellut: toisinaan uhria pyydetään kirjautumaan väärennetylle verkkopankkisivulle, toisinaan asentamaan haitallinen sovellus, joka varastaa kirjautumistiedot. Perusperiaate on sama: hyödynnetään aidon kaupan luottamusta.
Praktiikkaa: miten suojautua myyjänä
- Älä koskaan klikkaa maksulinkkejä tekstiviestissä tai tunnepitoisissa yksityisviesteissä — maksa tai varmista maksun tila aina suoraan kauppapaikan sovelluksesta tai sivulta.
- Älä asenna sovelluksia tuntemattomilta linkeiltä; tarkista sovelluskehittäjä Google Playstä tai App Storesta.
- Käytä maksutapoja, joissa on ostajalle ja myyjälle tarkoitettu suoja tai escrow-palvelu.
- Jos epäilet haittaohjelmaa, katkaise internet-yhteys, ota kuvakaappaukset ja ota välittömästi yhteys pankkiisi.
- Ilmoita epäillystä huijauksesta Kyberturvallisuuskeskukseen ja poliisille.
Vertailu ja markkinarekisterit
Vertaa eri maksupalveluiden turvaominaisuuksia: PayPal tarjoaa ostajansuojausta, kun taas suoravirtaustilit eivät aina kata petoksia. Usein turvallisin vaihtoehto on suorittaa kauppa alustan omien maksutoimintojen kautta, koska niissä on yleensä selkeämpi reklamaatioprosessi.
Johtopäätös
Verkkokauppahuijaukset kehittyvät jatkuvasti, mutta Suomessa tietoisuus ja varovaisuus ovat tehokkaita puolustuksia. Pidä huoli, että myyntiprosessi pysyy kauppapaikan rajapinnassa, tarkista linkkien osoitteet ja älä luovuta tunnuksia yhdellä klikkauksella. Teknologia voi helpottaa kaupankäyntiä — kunhan käytät sen suojaominaisuuksia viisaasti.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.