Suomi vauhdittaa tekoälyä – haasteena heikko käyttöönotto

Suomi suuntaa merkittäviä lisäpanostuksia tekoälyn tutkimukseen ja kehitykseen vastauksena huoleen teknologian laajamittaisesta hyödyntämisestä kotimaisessa yrityskentässä. Julkinen tuki kohdistuu sekä edistyneeseen teknologiaosaamiseen että avainvaltion kehitysorganisaatioihin kuten Invest in Finlandiin ja Tesiin. Tavoitteena on vauhdittaa tutkimus- ja kehityshankkeita, kouluttaa työvoimaa uusien teknologioiden käyttöön ja madaltaa pk-yritysten kynnystä päästä valtiorahoitukseen.

Uusi alan laaja kysely paljasti, että vaikka investoinnit kasvavat, suuri osa suomalaisista yrityksistä ei vielä hyödynnä tekoälyä strategisesti. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä OP Pohjolan ja kansainvälisen konsulttiyhtiö Accenturen kanssa, ja kerätty data kattaa ajanjakson joulukuusta 2025 maaliskuuhun 2026. Kyselyn mukaan vain noin 11 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä selkeän strategisen tavoitteen mukaisesti. Tämä herättää pelkoa siitä, että Suomi saattaa jäädä jälkeen kansainvälisistä kilpailijoista digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä.

Kyselyn keskeiset havainnot ja yritysryhmät

Kysely nosti esiin useita huolestuttavia piirteitä: noin 40 prosenttia vastaajista ennustaa tekoälyinvestointien kasvavan vähintään 25 prosentilla seuraavien kahden vuoden aikana, mutta samaan aikaan noin 20 prosenttia odottaa investointien tasaantuvan tai vähenevän. Lisäksi peräti 70 prosenttia johtajista kokee, ettei tekoäly ole toteuttanut alkuperäisiä liikevaihto-odotuksia, ja 68 prosenttia katsoo, ettei teknologiasta ole syntynyt merkittäviä kustannussäästöjä.

Kyselyn analyysi jakaa organisaatiot kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä hyödyntää tekoälyä strategisesti luodakseen oman liiketoimintansa ainutlaatuista arvoa — esimerkiksi personoituja palveluita, uusia ansaintamalleja tai kilpailukykyisiä tuotteita. Toinen ryhmä lähestyy tekoälyä reaktiivisesti ja keskittyy ennen kaikkea sisäisten prosessien automaatioon. Nämä organisaatiot uhkaavat optimoida prosesseja, jotka eivät tuota pitkän aikavälin kilpailuetua, kun asiakkaiden odotukset ja kilpailijoiden toimet muuttuvat.

Reaktiivinen kokeilu vai strateginen käyttöönotto

Monet suomalaisyritykset kokeilevat tekoälyä ilman selkeää liiketoimintastrategiaa. Kokeilut keskittyvät usein tehokkuusmittareihin ja sisäisiin automatisointihankkeisiin, mikä ei automaattisesti muutu liiketoiminnan kasvuksi tai asiakasarvon lisäämiseksi. Lisäksi suomenkielisen datan ja mallien saatavuus, henkilöstön osaaminen sekä vastuullisuus- ja tietosuoja-aspektit (EU:n tietosuoja-asetukset) hidastavat laajempaa käyttöönottoa.

Valtion toimet: rahoitus, strategia ja tavoitteet

Hallitus on kirjannut vuoden 2026 budjettiin Teknologian edistämisstrategian, jossa on varattu noin 1 miljardin euron potti tekoäly- ja siihen liittyviin hankkeisiin vuosille 2026–2028. Lisääntyvä julkinen rahoitus tarkoittaa myös, että Invest in Finlandillä (IIF) ja Tesiillä tulee olemaan keskeinen rooli innovaatioekosysteemien rakentamisessa. IIF saa kohdennettua tukea kansainvälisten kumppanuuksien houkuttelemiseen ja kotimaisten kasvuyritysten skaalautumiseen, ja Tesi voi suunnata pääomia sekä suoraan yrityksiin että kasvurahastoihin.

Tavoitteena on kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuutta bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä ambitiotaso yhdistyy Suomen pitkän aikavälin talous- ja ilmastotavoitteisiin, mukaan lukien tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Julkinen tuki pyrkii myös luomaan ekosysteemejä, jotka tukevat avaruusteknologiaa, puolustusalan tekoälyä ja muita korkean jalostusarvon sektoreita.

Strategiset yrityskumppanuudet ja kotimaiset innovaatiot

Julkisen rahoituksen lisääntyminen on jo johtanut siihen, että suomalaiset teknologiabrändit hakeutuvat strategisiin liittoumiin. Esimerkkeinä ovat OP Pohjolan ja helsinkiläisen kvantti- ja tekoälykehittäjä Qutwon perustama yhteinen tutkimus- ja kehitysyksikkö helmikuulta 2026 sekä Nokia-NestAI-yhteisyritys, joka tähtää puolustusalan tekoälyratkaisuihin ja saa noin 100 miljoonan euron rahoituksen Tesiltä.

Nokia-NestAI -yhteistyö yhdistää Nokian turvallisen yhteydenpidon ja multimediaosaamisen sekä NestAI:n fyysiset, kriittisiin järjestelmiin suunnatut tekoälyratkaisut. Kumppanuus korostaa Suomen roolia puolustus- ja turvallisuusteknologian kehittäjänä, ja se luo mahdollisuuksia kotimaisille toimittajille, alihankkijoille ja startup-yrityksille osallistua kansainvälisiin toimitusketjuihin.

Tuoteominaisuudet ja vertailu: mitä suomalaiset yritykset valitsevat?

Kun yritykset valitsevat tekoälyalustoja ja -ratkaisuja, valintakriteereissä korostuvat seuraavat ominaisuudet: tietoturva ja GDPR-yhteensopivuus, kyky käsitellä suomenkielistä dataa, skaalautuvuus pilvipalveluissa, yhteensopivuus olemassa olevien järjestelmien kanssa ja mahdollisuus räätälöityyn mallikehitykseen.

Vertailussa globaaleja pilvipalveluntarjoajia (esim. AWS, Azure, Google Cloud) ja paikallisia toimijoita kuten HMD/Edge-yrityksiä vastaanottava markkina hyötyy kotimaisista ratkaisutoimittajista, jotka tarjoavat suomenkielisiä valmiuksia ja tiukempaa tietosuojan hallintaa. Pienemmät yritykset suosivat usein SaaS-palveluita, joissa on valmiit integraatiot ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Sen sijaan pankki- ja puolustusalalla vaaditaan räätälöityjä, suljetun ympäristön ratkaisuja, joissa AI-mallit on validoitu erityisvaatimusten mukaan.

Esimerkkejä tuotteen ominaisuuksista

• Kielituki: suomenkielinen luonnollisen kielen käsittely (NLP) ja GPT-tyyppiset mallit, jotka ymmärtävät paikallisen sanaston ja juridiset termit
• Tietoturva: salaus, audit-trailit ja mallien explainability-vaatimukset
• Reaaliaikaisuus: sensoridataan ja vehicular-to-cloud -yhteyksiin perustuvat AI-järjestelmät (esim. autonomiset ajoneuvot tai hälytysjärjestelmät)
• Integraatiot: valmiit API:t ERP-, CRM- ja teollisuusautomaatioalustoihin

Käyttötapaukset: missä tekoäly tuottaa arvoa Suomessa?

• Rahoitusala: personoidut sijoituspalvelut, petostunnistus ja riskimallit
• Teollisuus ja valmistus: ennakoiva kunnossapito, laadunvalvonta koneenäköratkaisuilla
• Terveys: kuvantamisen analytiikka, potilastietojen anonymisointi ja hoitopolkujen optimointi
• Puolustus ja turvallisuus: tilannekuvan muodostaminen, robotiikka ja viestintäjärjestelmät
• Julkinen sektori: palveluiden digitalisointi, päätöksenteon tukijärjestelmät ja kielikoneet suomen kielellä

Nämä käyttötapaukset osoittavat, että aiheet kuten kvanttilaskenta, edge AI ja suljetut pilviympäristöt tulevat korostumaan, kun järjestelmät siirtyvät kohti vaativampia reaaliaikaisia vaatimuksia.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille pk-yrityksille ja kuluttajille?

Kotimaisille pk-yrityksille julkinen tuki tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista ja kokeilla uusia liiketoimintamalleja ilman kohtuutonta riskiä. Rahoitus- ja koulutuspaketit voivat helpottaa henkilöstön uudelleenkoulutusta ja antaa pääsyn kansainvälisiin kumppanuuksiin. Kuluttajille tehokkaampi tekoälyn hyödyntäminen voi merkitä parempaa palvelun laatua, nopeampia digitaalisia ratkaisuja ja paikallisesti optimoituja palveluita suomeksi.

Kuitenkin yritysten on siirryttävä kokeiluista kohti suunnitelmallista, arvoa tuottavaa käyttöönottoa. Tämä edellyttää selkeää johtamista, mittareita liiketoimintahyötyjen seuraamiseksi ja läpinäkyviä eettisiä linjauksia. Lisäksi suomenkielisten tietovarantojen ja kielimallien kehittäminen on kriittinen kilpailuetu.

Suosituksia: miten yritykset voivat onnistua?

• Aloita liiketoimintalähtöisesti: määrittele selkeät tavoitteet ja mittarit ennen teknologian valintaa
• Panosta datan laatuun: puhdas, merkitty ja suomenkielinen data on avainmallien toimivuudelle
• Hyödynnä julkista rahoitusta: hae IIF:n, Tesin tai muiden tukipakettien tarjoamaa apua
• Kouluta henkilöstöä: investoi osaamisen kehittämiseen erityisesti datanhallintaan ja AI-mallien ylläpitoon
• Valitse kumppanit strategisesti: yhdistä kotimainen domain-osaaminen globaaleihin teknologia-alustoihin

Päätelmä

Suomen vahva panostus tekoälyyn julkisen rahoituksen ja strategisten kumppanuuksien kautta luo edellytyksiä kansalliselle kilpailukyvylle. Kysely kertoo kuitenkin, että suurin haaste ei enää ole pelkkä investointien määrä, vaan niiden laatu ja suunta. Menestyvät toimijat ovat ne, jotka yhdistävät teknologian selkeään liiketoiminta-arvoon, kehittävät suomenkielistä osaamista ja hyödyntävät julkisia tukimekanismeja. Jos nämä elementit onnistuvat, Suomi voi muuttua kokeilevasta pelikentästä johtavaksi innovaatiokeskukseksi tekoälyn käytössä, erityisesti aloilla kuten rahoitus, puolustus ja avaruusteknologia.

Artikkeli tarjoaa suomalaisille teknologia-asiantuntijoille, yritysjohtajille ja innovaatiotoimijoille katsauksen nykytilaan, käytännön suosituksia ja ymmärryksen siitä, miksi strateginen tekoäly on kriittinen kilpailutekijä seuraavien vuosien aikana.