Viisi teknologiajohtajaa neuvoo Suomen digivaltaa nyt

Digitalisaatio ei ole enää pelkkä tehokkuustekijä – se määrittelee yritysten kilpailukyvyn, julkisen sektorin resilienssin ja kansallisen digitaalisen suvereniteetin. Suomessa keskustelu tekoälystä, pilvipalveluista, kyberturvallisuudesta ja terveysteknologioista etenee nopeasti, mutta käytäntöjen ja johtamisen muutos on vielä kesken. Kysyimme viideltä teknologia-alan vaikuttajanaiselta kolme samaa kysymystä urasta, vaikuttamisesta ja tulevaisuuden näkymistä. Alla on tiivistykset heidän vastauksistaan sekä analyysi siitä, mitä suomalaiset yritykset ja kuluttajat voivat oppia heidän kokemuksistaan.

Ilona Ylinampa — digitaalisuvereniteetin ja strategisen johtamisen ääni

Urapolku ja oivallukset

Ilona Ylinampa siirtyi kauppatieteistä teknologia-alalle ja näki nopeasti teknologian roolin taloudessa ja geopolitiikassa. Ensimmäiset kokemukset kumppanimyynnissä avasivat hänelle, miten teknologia tukee kansainvälistymistä ja liiketoimintamallien kehitystä. Fujitsussa Ilona on korostanut, että teknologia on osa yhteiskunnan toimintakykyä — ei vain sisäisiä prosesseja.

Vaikuttamisalueet ja prioriteetit

Ilonan nykyinen fokus kattaa yritysten kilpailukyvyn teknologian avulla, eurooppalaisen digitaalisen suvereniteetin ja johtamisen kehittämisen. Suomessa tämä tarkoittaa muun muassa pilviratkaisujen ja datan hallinnan kansallista arviointia, kyberturvallisuuden priorisointia sekä johtamis- ja osaamismallien muuttamista ketterämpään suuntaan. Hän korostaa monimuotoisuutta: erilaiset näkökulmat parantavat ratkaisujen laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Fadumo Ali — käytännön teknologia terveydenhuollon arjessa

Urapolku ja tuote

Fadumo Ali perusti Hoiwa-alustan lähtökohtana oma työkokemus terveydenhuollossa ja työvoiman hallinnan haasteet. Alun ERP-tyyppisestä ratkaisusta on kasvanut skaalautuva AI-pohjainen Workforce-alusta, joka optimoi resursseja ja tukee päätöksentekoa reaaliajassa. Tämä on esimerkki siitä, miten paikallinen tarve voidaan tuotteistaa globaalisti.

Käyttötapaukset ja markkinarelevanssi Suomessa

AI Workforce -tyyppinen ratkaisu vastaa erityisesti sairaaloiden ja kotihoidon resurssivaihteluihin, mutta soveltuu myös muille toimialoille, esimerkiksi logistiikkaan ja rakentamiseen. Suomen haasteena on usein hitaampi käyttöönotto, mutta pilottihankkeet ja kansainvälinen kasvu voivat vauhdittaa suomalaisten toimijoiden omaksumista. Etenkin julkisessa terveydenhuollossa ratkaisut, jotka tukevat henkilöstön suunnittelua ja potilasturvallisuutta, ovat kysyttyjä.

Mari Luukkainen — yrittäjyys, vaikuttaminen ja teknologian demokratisoituminen

Tausta ja missio

Mari Luukkainen on rakentanut uraansa internetin varhaisvuosista lähtien ja sittemmin sijoittajana ja kansalaisvaikuttajana. Hänen yhdistyksensä Herizon on osoitus siitä, miten teknologia voi ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia kustannustehokkaasti — tässä tapauksessa maahanmuuttajien työllistymistä.

Suositukset ja vaikuttavuus

Mari painottaa, että ei-teknisten ihmisten tulee saada mahdollisuus rakentaa teknologiaa itse. Koodaamisen ja AI-taitojen kouluttaminen laajasti lisää tasa-arvoa ja varmistaa, että teknologian suunnitteluun osallistuvat erilaiset ihmiset. Tämä on erityisen tärkeää pienissä kunnissa tai syrjäseuduilla, joissa digiosaamisen lisääminen voi synnyttää globaaleja tuotteita paikallisesti.

Mariella Särestöniemi — terveysteknologian tutkimus ja käytännön ratkaisut

Tutkimus ja innovaatiot

Mariella yhdistää sähkö- ja tietoliikennetekniikan lääketieteeseen. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää kannettavia ja päälle puettavia monitorointiratkaisuja, sekä ihmiskudosteknisiä kaksosia testausta varten. Esimerkkinä mikroaaltotekniikkaan perustuvat rintasyövän monitorointiliivit, jotka voivat mahdollistaa tiheämmän seurannan ja varhaisemman havaitsemisen.

Käyttötapaukset Suomessa

Suomessa etäseuranta voi tasata terveydenhuollon saatavuutta maantieteellisesti. Kannettavat laitteet sopivat hyvin harvaan asutuille alueille ja katastrofitilanteisiin, joissa infrastruktuuri on heikentynyt. Suomessa toimivan tutkimuksen ja tuotannon yhteistyö voi nopeuttaa laitteiden käyttöönottoa ja varmistaa, että ratkaisut tarjoavat käyttöliittymät suomeksi ja integroituvat potilastietojärjestelmiin.

Niina Uusi-Autti — konsultoinnista strategiseen tekoälyjohtajuuteen

Kokemus ja kasvutarina

Niina aloitti konsulttina ja siirtyi johtamaan liiketoimintoja P&L-vastuulla. Hänen kokemuksensa osoittaa, miten data, tekoäly ja strategia yhdistyvät ja miten ketterät organisaatiot voivat hyödyntää tätä muutosta nopeammin.

Tulevaisuus ja tekoälyagentit

Niina korostaa, että tekoäly ei jää ajatuksen tasolle: tekoälyagentit muuttavat työnkuvia ja automatisoivat päätöksenteon rutiineja. Tämä luo mahdollisuuden uudistaa palveluita ja liiketoimintamalleja, mutta vaatii myös investointeja osaamiseen ja kyberturvaan.

Tuoteominaisuudet, vertailu ja hyödyt

AI Workforce vs perinteinen ERP

AI-pohjaiset työvoimanhallintajärjestelmät eroavat perinteisistä ERP-ratkaisuista reaaliaikaisen optimoinnin, ennakoivan analytiikan ja päätöksenteon tuen ansiosta. Ominaisuuksia ovat automaattinen vuororyhmien optimointi, poikkeamahallinta, integraatiot potilastietojärjestelmiin ja GDPR-yhteensopiva datan käsittely. Suomessa tärkeää on myös suomenkielinen käyttöliittymä ja paikallinen tukipalvelu.

Terveysteknologian laitteet: liivit ja sensorit

Kannettavat monitorointilaitteet tarjoavat jatkuvan seurannan, usein langattoman yhteyden kautta. Vertailussa huomioidaan tarkkuus, akunkesto, kyky toimia eri kehotyypeillä ja tietoturva. Suomalaisessa kontekstissa laitteiden tulee tukea etävastaanottoja ja sähköisiä reseptejä sekä olla integroitavissa Kanta-palveluihin ja muihin terveysalustan standardeihin.

Käyttötapaukset ja konkreettiset edut suomalaisille yrityksille

Useita hyödyllisiä käyttötapauksia nousee esiin: sairaaloiden henkilöstösuunnittelu, kotihoidon resurssien optimointi, pienyritysten resursointi sesonkiaikoina, oppilaitosten etäopetuksen tuki ja julkisen sektorin palveluiden skaalautuminen. Hyödyt näkyvät kustannussäästöinä, parempana palvelutasona, nopeampana reagointikyvykkyytenä ja parempana työtyytyväisyytenä.

Markkinarelevanssi ja suositukset päätöksentekijöille

Suomessa on vahva mahdollisuus hyödyntää näitä ratkaisuja, koska infrastruktuuri, digitaalinen osaaminen ja regulaatio tarjoavat lähtökohdat vastuulliselle käyttöönotolle. Julkishallinnon ja yritysjohtajien tulisi nostaa tekoälyn ambitiotaso: pilottien rahoitus, kansainvälinen skaalaus ja avoimet rajapinnat nopeuttavat käyttöönottoa. Lisäksi investoinnit kyberturvallisuuteen ja datan hallintaan (digitaalisuvereniteetti) ovat ehdottoman tärkeitä.

Monimuotoisuus, koulutus ja tulevaisuuden osaaminen

Useat haastatelluista korostivat monimuotoisuuden ja osaamisen kehittämisen merkitystä. Suomessa on panostettava koulutukseen: koodauskursseja ei-teknisille, tekoälykoulutusta johtajille ja elinikäistä oppimista, jotta ratkaisut rakentuvat moninaisemman osaajakunnan varaan. Tämä tukee myös tasa-arvoa ja varmistaa, että tuotteet palvelevat koko väestöä.

Yhteenveto: mitä suomalaiset lukijat voivat ottaa mukaan

Viiden teknologia-alan vaikuttajanaisen kokemukset osoittavat, että tekniikka on sekä työkalu että strateginen voimavara. Suomelle avain on yhdistää paikallinen osaaminen, kansallinen datastrategia ja kansainvälinen skaalaus. Yritykset ja julkinen sektori, jotka investoivat tekoälyyn, kyberturvaan ja osaamisen kehittämiseen nyt, ovat kilpailukykyisempiä tulevaisuudessa. Lopuksi: lukijamme ehdottama 50 nimen lista suomalaisista vaikuttajanaista löytyy jutun lopusta, ja se tarjoaa laajemman kuvan alan moninaisesta osaamisesta ja verkostoista.