Suomalaiset ja tekoäly: käyttö, luottamus ja sääntely

Suomessa tekoälyä käyttää arjessaan yhä suurempi osa väestöstä. Traficomin loppuvuoden 2025 kuluttajatutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista hyödyntää tekoälyä joko työssä tai vapaa-ajalla, ja nuorten aikuisten käyttö on jopa 80 prosenttia. Suosituimmat työkalut ovat OpenAI:n ChatGPT, Googlen Gemini ja Microsoftin CoPilot. Kyselyyn vastasi noin 3 000 suomalaista.

Mitä suomalaiset tekevät tekoälyllä?

Käyttötapaukset ja hyödyt

Moni käyttää tekoälyä resepti- ja arjenvinkkeihin, opiskeluun ja koodausapuun tai pienten ostopäätösten tukena. Esimerkiksi reseptihakujen nopeus, koodin luonnostelu ja tuotevertaileminen ovat tyypillisiä hyötyjä. Tekoäly tarjoaa 24/7-tuen ja skaalautuvuutta, mikä sopii erityisesti pienyritysten ja kehittäjien tarpeisiin.

Tuoteominaisuudet ja kielituki

Suomalaisten kannalta tärkeää on suomenkielinen tuki ja paikallinen datan käsittely. Suurten mallien erot tuntuvat usein vasteen laadussa, käyttöliittymässä ja tietosuojaratkaisuissa: ChatGPT erottuu laajalla mallipohjalla, Gemini korostaa multimodaalisuutta ja CoPilot integroituu työkalustoon kuten Microsoft 365 -ympäristöön. Yritysten kannattaa testata, kuinka hyvin mallit ymmärtävät suomen kielen nyanssit ja toimialakohtaiset termit.

Luottamus ja tietojen tarkistaminen

Vaikka 81 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn käytön helpoksi, 36 prosenttia epäilee sen tuottamien vastausten luotettavuutta. Kriittisyys näkyy myös käytännössä: 77 prosenttia kertoo tarkistavansa tekoälyn antamat tiedot muualta, mutta lähes viidennes ei tee lisätarkistuksia. Tämä korostaa tarvetta lähdekriittisyydelle ja dokumentoinnille etenkin työ- ja opintokäytössä.

Sääntely, läpinäkyvyys ja seuraamukset

EU:n tekoälyasetus ja käytännön vaikutukset Suomessa

EU:n tekoälyasetus luokittelee järjestelmät riskiperusteisesti: kielletyt, suuririskiset, vähäriskiset ja muut. Elokuusta alkaen asetuksen avoimuusvaatimus edellyttää, että käyttäjälle kerrotaan selkeästi, kun hän on vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ja että tekoälyn tuottamat syväväärennykset merkitään. Traficom painottaa neuvontaa, mutta tarvittaessa voidaan määrätä myös taloudellisia sanktioita yrityksille.

Mitä suomalaiset yritykset ja kuluttajat voivat tehdä?

Suositeltavaa on ottaa käyttöön selkeät käytännöt: merkitse AI-avusteinen sisältö, varmista lähteet, testaa suomenkielistä suorituskykyä ja arvioi tietosuojavaikutukset. Pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tehokkaista AI-työkaluista, mutta niiden tulee huomioida EU-sääntelyn vaatimat avoimuus- ja turvallisuusvaatimukset. Paikallinen kilpailuetu syntyy, kun yritykset panostavat suomenkieliseen laatuun ja vastuulliseen käyttöön.

Tekoäly muuttaa suomalaista arkea ja liiketoimintaa nopeammin kuin moni osaa odottaa. Käyttö kasvaa, mutta luottamuksen rakentaminen ja sääntelyn noudattaminen ratkaisevat, miten teknologia hyväksytään pitkässä juoksussa.