Prototyyppi paljastaa GNSS-häirintää Lappeenrannassa

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI) ja LUT-yliopisto tutkivat satelliittipaikannuksen eli GNSS-järjestelmien häirintää uudella prototyyppilaitteistolla. Laite on asennettu pieneen sähkölentokoneeseen, joka operoi Lappeenrannan lentoasemalta. Tavoitteena on mitata paikannuksen häirintää eri lentokorkeuksissa ja muodostaa vertikaaliprofiili siitä, millä korkeuksilla häiriöt vaikuttavat lentoliikenteeseen ja muuhun toimintaan.

Laitteen rakenne ja ominaisuudet

Prototyyppi yhdistää kaupallisen GNSS-vastaanottimen ja -antennin sekä pienoistietokoneen, jossa ajetaan Paikkatietokeskuksen kehittämää häirinnän tunnistusalgoritmia. Laite tallentaa mittaukset, analysoi signaalilaadun poikkeamat ja tuottaa raportin. Tulevaisuuskehitys tähtää reaaliaikaiseen varoitukseen, joka voisi ilmoittaa havaitusta GNSS-häirinnästä lennon aikana.

Miksi tämä on tärkeää Suomessa?

GNSS-häirinnän määrän on raportoitu kasvaneen Suomessa vuoden 2022 jälkeen. Häiriöitä kohtaa paitsi lento- ja meriliikenne myös pelastuspalvelut, televerkot ja kriittiset talousjärjestelmät. Suomen markkinaympäristössä paikannusvarmuus on keskeinen sekä julkiselle sektorille että yrityksille, jotka hyödyntävät paikkatietoja logistiikassa, satamatoiminnoissa ja älykkäässä infrastruktuurissa.

Vertailu kansainvälisiin trendeihin ja markkinarelevanssi

Globaalisti GNSS-häirinnän ja -spoofauksen uhka on kasvava ilmiö. Suomalainen testiympäristö, erityisesti itärajan läheinen Lappeenranta, tarjoaa arvokasta dataa, joka voi auttaa kehittämään Euroopan tasoisia suojaratkaisuja. Paikallinen kehitys tukee myös suomalaisten yritysten kykyä tarjota PNT-ratkaisuja (positioning, navigation, timing) markkinoille, joissa vaaditaan kotimaisia ja EU-yhteensopivia vaihtoehtoja.

Käyttötapaukset ja hyödyt

Mittauksista hyötyvät muun muassa lentoliikenteen tutkijat, meriliikenteen ohjaajat, pelastusviranomaiset sekä teleoperaattorit. Prototyyppi auttaa priorisoimaan varajärjestelmien kehitystä, kuten inertiaalimuistipiirien ja paikallisten referenssiasemien (RTK/PPP) yhdistämistä GNSS-vastaanottoon. Yrityksille tämä merkitsee parempaa toimintavarmuutta ja vähemmän häiriöistä johtuvia kustannuksia.

Rahoitus ja yhteistyö

Hanke on osarahoitettu Euroopan Unionin kautta ja sen tukena on Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen EAKR-rahoitus. Maanmittauslaitoksen vanhempi tutkija Mika Saajasto korostaa, että mittaukset Itä-Suomessa antavat tärkeää tietoa suojautumisen kehittämiseksi ja tulevaisuuden lentoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Avainsanat: GNSS, satelliittipaikannus, häirintä, paikannuksen varajärjestelmä, reaaliaikainen varoitus, Maanmittauslaitos, Lappeenranta, PNT, EAKR, LUT.