Sensofusion vie suomalaisen valvonnan ilmaan ja avaruuteen

Sensofusion, suomalainen puolustustekniikkaan erikoistunut yritys, perustaa uuden Sensofusion Aerospace -yksikön ja laajentaa toimintaansa maa-, ilma- ja avaruustasoille. Yhtiö kehittää hybridilentokonetta, joka voidaan operoida sekä miehitettynä että täysin autonomisena, ja valmistautuu ensimmäiseen satelliittilaukaisuun syksyllä 2027 SpaceX Falcon -raketin kyydissä.

Tausta ja teollinen integraatio

Laajentumisen taustalla on keväällä tehty yrityskauppa: Sensofusion osti Atol Aviationin, Suomen ainoan lentokonevalmistajan. Kauppa pitää Jämsässä Hallissa sijaitsevan tehtaan toiminnassa, turvaa työpaikkoja ja voi lisätä paikallista työllisyyttä Suomessa lähivuosina.

Swift: tyyppihyväksytty valvontalentokone

Uusi valvontalentokone, Sensofusion Swift, rakentuu Atolin Aurora/Protector-arkkitehtuurin pohjalle. Swift on tyyppihyväksytty yleisilmailuluokan kone, joka kykenee kantamaan raskaampia kuormia ja pitkiin valvontalentoihin jopa 20 tuntia lisäpolttoainesäiliöiden avulla. Kone voidaan operoida perinteisellä miehistöllä tai täysin autopilotilla, mikä ohittaa suuria drooneja koskevia ilmatilarajoituksia ja mahdollistaa lennot lähellä lentokenttiä ja asutusta ilman poikkeuslupia — merkittävä etu kotimaisille viranomaisille ja yrityksille.

Integroitu sensoripaketti ja droonintorjunta

Swiftiin integroidaan Sensofusionin Airfence-droonintorjunta, radiotiedustelujärjestelmät ja tutka. Ilmasta toimivien sensorien kantama on usein 3–5 kertaa parempi kuin maassa olevien, koska maaston esteet eivät vaimenna signaaleja. Tämä tekee ratkaisusta kiinnostavan vaihtoehdon suomalaisille pelastus-, rajavalvonta- ja energiainfrastruktuurin valvontatarpeille.

Satelliittiohjelma: Fennec-1 ja seuraajat

Sensofusionin ensimmäinen avaruusprojekti, Fennec-1, testaa kykyä havaita heikkoja maanpäällisiä signaaleja avaruudesta. Perustaja ja toimitusjohtaja Tuomas Rasila kommentoi: "Maa on pallo, joten signaalien seuranta toimii paremmin kuin toimiessamme korkealla. Siksi seurantakykymme nousee nyt maasta ilmaan ja jatkaa kohta kiertoradalle." Fennec-1:n jälkeen suunnitelmissa on Fennec-2 ja lopulta satelliittiparvi, joka laajentaa kansallista ja kansainvälistä palvelukykyä.

Markkinavaikutus Suomessa ja vertailu AWACS:iin

Ylen mukaan projekti on miljoonaluokan investointi, mutta silti edullisempi kuin perinteiset AWACS-tyyppiset valvontalentokoneet. Suomessa ratkaisu voi madaltaa hankintakynnyksiä ja tarjota joustavamman vaihtoehdon julkiselle sektorille ja yksityisille palveluntarjoajille. Traficomin sääntely ja EU:n ilmatilapolitiikat vaikuttavat käyttöönottoon, mutta tyyppihyväksyntä helpottaa paikallista hyväksyntää.

Käyttötapaukset ja liiketoimintamahdollisuudet

Käyttökohteita ovat droonintorjunta, rajavalvonta, merivalvonta, metsä- ja energiasektorin linjavalvonta sekä häiriötilanteiden tilannekuvan muodostaminen. Suomalaisille yrityksille ja viranomaisille tarjolla oleva suomenkielinen tuki ja kotimainen integraatio ovat kilpailuetu globaalien ratkaisujen rinnalla.

Koneiden prototyypit aloittavat koelennot Jämsässä, jonka jälkeen järjestelmien yhteistoimintaa testataan ennen sarjatuotantoa ja vientiä kansainvälisille markkinoille.