Suomessa joka seitsemäs ei usko käyttäneensä tekoälyä

Equinixin laajassa kyselyssä paljastui, että 31 % suomalaisista käyttää tekoälyä päivittäin ja 27 % muutaman kerran viikossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 6 000 henkilöä kuudesta maasta, joihin lukeutuvat muun muassa Suomi, Iso-Britannia, Sveitsi ja Espanja. Yllättäen joka seitsemäs suomalaisvastaaja ei usko koskaan käyttäneensä tekoälypalveluja.

Käyttö vaihtelee ikäryhmittäin

Tulokset osoittavat selvän ikäeron: 48 % alle 25-vuotiaista käyttää tekoälyä päivittäin, kun taas yli 55-vuotiailla käyttö on vähäisintä. Euroopassa 30 % yli 55-vuotiaista kertoo, ettei käytä tekoälyä lainkaan; Suomessa sama luku on 23 %. Yleisesti 18 % kaikista vastaajista ilmoitti, ettei käytä tekoälyä.

Miksi osa ei tunnista tekoälyn käyttöä?

Equinixin Pohjoismaiden johtaja Regina Dahlström muistuttaa, että monissa päivittäisissä palveluissa on jo automaattisia tekoälyominaisuuksia. Esimerkiksi Googlen hakutoiminnot ja nykyaikaiset selaimet sisältävät taustalla toimivia tekoälyn elementtejä, joten käyttäjät voivat hyödyntää tekoälyä huomaamattaan.

Merkitys suomalaisille käyttäjille ja yrityksille

Suomessa tekoälyn näkyvä hyödyntäminen ja ymmärrys määrittävät, miten yritykset pystyvät kilpailuttamaan – niin kotimarkkinoilla kuin vientimarkkinoilla Baltiaan. Lietuva ja Lietuvos rinka, erityisesti Vilniuje ja Kaune, näyttävät myös kasvavaa kiinnostusta pilvi- ja tekoälypalveluihin. Finnit, liike-elämä ja kehittäjät hyötyvät, kun palvelut ovat saatavilla suomeksi ja integraatiot paikalliseen IT-infrastruktuuriin toimivat.

Tuoteominaisuudet, vertailu ja käytännön käyttötapaukset

Tekoälytyökalujen tärkeimpiä etuja ovat automaatio, datan analysointi ja asiakaspalvelun tehostaminen. Vertailussa kannattaa huomioida kielituen laajuus (suomi), tietoturva, paikallinen tuki ja integraatiomahdollisuudet pilvipalveluihin. Käytännön esimerkkejä suomalaisista käyttötapauksista: asiakaspalvelubotit suomeksi, myynnin ennusteet ja tuotannon optimointi koneoppimisella.

Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa?

Tutkimus kertoo sekä mahdollisuuksista että tiedonpuutteesta. Jos suomalaiset ja liike-elämä ymmärtävät nykyiset, usein piilossa toimivat tekoälyratkaisut paremmin, voi uusien palveluiden hyödyntäminen kasvaa nopeasti — myös yhteistyössä Baltian markkinoiden, kuten Liettuan kanssa.