Suomalaisstartupit Dianassa: kaksikäyttöteknologia nousee

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut selvästi esiin riskit siviiliväestölle Euroopassa ja korostanut teknologian roolia kansallisen ja alueellisen turvallisuuden varmistamisessa. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan puolustusmenoja — 800 miljardin euron panostus tulevalle nelivuotiskaudelle synnyttää valtavaa kysyntää niin kutsutulle kaksikäyttöteknologialle, joka palvelee sekä sotilaallisia että siviilikäyttöjä. Tämä avaa uusia markkinoita erityisesti ketterille suomalaisille startup-yrityksille.

Naton Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic (Diana) toimii porttina pienille innovatiivisille yrityksille, jotka haluavat siirtää teknologiaansa puolustusalaan. Turusta käsin toimiva Aboa Space Research (ASRO) ja Porvoon Seatom Technologies valittiin Dianan vuoden ohjelmaan ja esittelivät ratkaisunsa Helsingin Demo Day -tilaisuudessa. Valinnat kertovat siitä, että suomalainen teknologia ja osaaminen kiinnostavat nyt laajempaa Nato-kenttää.

Mikä on NATO Diana ja miten se toimii?

Naton Diana on suunniteltu madaltamaan kynnystä puolustusalan markkinoille pääsemiseksi. Ohjelmassa valitaan vuosittain kovaääninen, mutta suppea joukko yrityksiä: tänä vuonna noin 150 firma valittiin yli 3 700 hakijan joukosta, eli hyväksymisprosentti oli noin 4 prosenttia. Valituilla on käytössään vähintään 100 000 euron alkurahoitus sekä mahdollisuus päästä seuraaviin vaiheisiin, joissa sijoitukset ja testausresurssit voivat nousta huomattavasti.

Diana tarjoaa osallistujille pääsyn 16 accelerator-sivustoon ja yli 200 testikeskukseen 32 Nato-maan verkostossa. Suomessa yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa VTT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä Oulun yliopiston 6G Test Centre – näin kotimainen TKI-ekosysteemi yhdistyy kansainväliseen puolustusinnovaatioverkostoon.

ASRO ja Seatom – esimerkit suomalaisesta kaksikäyttöratkaisusta

ASRO:n kannettava, tekoälyavusteinen fluoresenssimikroskooppi

Turun Aboa Space Research esitteli kantokelpoisen fluoresenssimikroskoopin, joka käyttää tekoälyä nopeaan kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien (CBRN) tunnistukseen. Laitteen suunnittelu korostaa kenttäkäytettävyyttä: se toimii vaativissa olosuhteissa, on iskunkestävä ja suunniteltu akku- ja datayhteysratkaisuilla alueille, joissa verkkoyhteydet ovat rajalliset. Tekoälytaidot mahdollistavat kuvantamisen ja analyysin automatisoinnin, jolloin näyteraportti on saatavilla minuuteissa eikä vastausten hakeminen laboratorioista kestä päiviä.

Tuoteominaisuudet ja edut:

• Nopeat CBRN-hälytykset ja tartuntatautien seulonta kenttäolosuhteissa
• Tekoälypohjainen analyysi vähentää inhimillisiä virheitä
• Helppo integroitavuus viranomaisten ja sairaaloiden tietojärjestelmiin
• Kevyt ja robusti rakenne arktisiin olosuhteisiin, relevantti suomalaisille pelastus- ja rajavartioyksiköille

ASRO:n ratkaisu soveltuu sekä sotilaalliseen tilannekuvaan että siviilipuolen lähiklinikoille, pelastuspalveluille ja rajavartioinnille. Suomen kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ja arktiset olosuhteet asettavat vaatimuksia laitteiden toimintavarmuudelle, tällainen kannettava mikroskooppi voi nopeuttaa reagointia merkittävästi.

Seatomin sukellettava mikroydinreaktori meritoimintoihin

Porvoon Seatom Technologies esitteli suunnitelmansa sukellettavasta mikroydinreaktorista merenkulku- ja merenpohjaoperaatioihin. Yrityksen mukaan ydinvoimainen propulsio on realistisin tapa vähentää merenkulun päästöjä suurissa aluksissa, ja puolustusala voi ottaa tällaisia ratkaisuja käyttöön nopeammin kuin kaupallinen laivasto. Seatomin konsepti painottaa modulaarisuutta, tehdastestausta, passiivisia turvallisuusjärjestelmiä ja mahdollisuutta operaatiolle myös syvänmeren olosuhteissa.

Keskeisiä ominaisuuksia:

• Pieni, modulaarinen reaktorialusta, joka voidaan sijoittaa miehitettyihin tai miehittämättömiin aluksiin
• Passiivinen jäähdytys ja monikerroksinen suojarakenteisuus turvallisuuden parantamiseksi
• Suunnitelma testauksesta Dianan hyväksymissä testikeskuksissa

Merenkulun päästötavoitteet (IMO:n net-zero 2050) asettavat paineita ratkaista muutoksen teknologinen haaste. Suomelle, jolla on vahva merenkulku- ja telakkateollisuus sekä ympäristöstä huolestunut yhteiskunta, mikroydinratkaisut herättävät sekä mahdollisuuksia että julkista keskustelua. Sota- ja merivoimien testejä ja käyttötapauksia ajatellen teknologia voi tarjota pitkän kantaman ja vähäpäästöisen energialähteen tutkijoille, huoltoaluksille ja erikoisoperaatioihin.

Miten Diana nopeuttaa kaupallistamista ja sijoituksia?

Diana ei tarjoa pelkästään rahoitusta: ohjelma avaa ovia puolustusministeriöiden, suurten puolustusvalmistajien ja luotettujen sijoittajien verkostoihin. Useat yritykset, mukaan lukien ASRO ja Seatom, raportoivat saaneensa kymmeniä yhteydenottoja sijoittajilta ja puolustuksen toimijoilta heti ohjelmaan pääsyn jälkeen. Lisäksi Dianan testikeskusten tarjoama testi- ja validointituki (usein kustannuksia kattava) moninkertaistaa alkuavustuksen arvon.

Samalla on muistettava riskit: kasvaneen näkyvyyden myötä yritykset saavat myös ei-toivottua huomiota toimijoilta, jotka voivat pyrkiä sabotoimaan tai vakoilemaan kehitystyötä. Cybersecurity ja tietoturva ovat siksi kriittisiä osa-alueita, joihin startupien on panostettava.

Markkinarelevanssi Suomessa ja vientipotentiaali

Suomalaiselle teknologiayritykselle Diana tarjoaa paitsi puolustusmarkkinoille pääsyn myös vientikanavan Natolle kuuluvien maiden puolustusyhteistyöhön. VTT:n Dual-Use LaunchPad sekä kotimaiset tutkimusyhteisöt kuten Aalto ja Helsingin yliopisto auttavat sovittamaan teknologiat sekä sotilaallisiin vaatimuksiin että siviilimarkkinoille. Tämä on tärkeää suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka perinteisesti ovat kohdanneet korkeita pääsyn esteitä puolustussektorille.

Käyttötapauksia suomalaiselle markkinalle:

• Pelastus- ja ensihoitoyksiköiden kenttätutkimukset (ASRO)
• Rajavalvonta ja kriisinhallinta-arvioinnit arktisilla alueilla
• Merivoimien ja erikoisoperaatioiden innovatiiviset voimalähteet (Seatom)
• Tutkimusalusten ja kauppalaivojen päästövähennyskokeilut

Haasteet, eettiset kysymykset ja sääntely

Kaksikäyttöteknologia nostaa esiin eettisiä ja sääntelykysymyksiä: miten varmistetaan, ettei teknologiaa käytetä väärin, miten noudatetaan vientivalvontaa ja ydinenergialainsäädäntöä, ja miten julkinen hyväksyntä turvataan. Erityisesti mikroydinratkaisut herättävät keskustelua turvallisuudesta, ydinjätteen käsittelystä ja alueellisesta hyväksyttävyydestä. Suomalaisten startupien onkin yhdistettävä tekninen osaaminen läpinäkyvään viestintään ja vastuullisuuteen, jotta innovaatiot saavat laajemman hyväksynnän.

Toinen merkittävä haaste on kyberturvallisuus: Dianassa toimivien yritysten on varauduttava vakoiluun ja vastustajien yrityksiin hankkia tietoa. Diana toimii pitkälti luokittelemattomalla tasolla madaltaakseen kynnystä, mutta tiukempia turvallisuusselvityksiä ja lupia tarvitaan projektien edetessä.

Missä mennään ja mitä seuraavaksi?

Dianan vuosittainen valintaprosessi käynnistyy taas kesäkuun alussa, kun avataan uudet haasteet vuodelle 2027. Suomalaisten startupien kiinnostus on selvä: ohjelma tarjoaa sekä validoinnin että kaupallistamisen vauhdittamisen, jota perinteisesti hallinnoivat suuret monikansalliset puolustustoimijat.

Kotimaisesta esimerkistä nähdään, että Dianan kautta rahoitusta ja sijoittajayhteyksiä on saatu nopeasti. Joensuulainen Kelluu on yksi menestystarina: hiljaiset ja päästöttömät ilmapallot saivat 15 miljoonan euron rahoituksen Nato Innovation Fundilta. Tämä osoittaa, että suomalainen innovaatiokenttä pystyy tuottamaan ratkaisuja, jotka kiinnostavat sekä puolustus- että kaupallisia toimijoita.

Yhteenveto

Dianan kaltainen puoltiohjelma muuttaa suomalaisten startupien mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä puolustusmarkkinoita. ASRO:n kenttämikroskooppi ja Seatomin mikroydinreaktori ovat esimerkkejä teknologioista, joilla on sekä sodanajan että siviilikäytön arvoa. Suomessa on vahva tutkimus- ja innovaatiokenttä, ja yhteistyö VTT:n, yliopistojen ja kansainvälisten verkostojen kanssa voi tuoda merkittävän vientipotentiaalin.

Samalla yritysten on rakennettava tietoturvaa, noudatettava tiukkoja sääntelyvaatimuksia ja käyty avointa dialogia eettisistä näkökohdista. Suomelle Diana tarjoaa mahdollisuuden integroida kansallinen teknologiaosaaminen osaksi laajempaa turvallisuus- ja puolustusinnovaatioekosysteemiä – ja se voi vauhdittaa niin uusien työpaikkojen syntymistä kuin kotimaisen turvallisuuskyvykkyyden kasvua.